Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa
Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.
Rankka lääketieteen opiskelu ja opiskelujen aikaiset työkokemukset vaikuttavat siihen, että pitkät lomat, lyhennetty työaika ja mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan nousevat tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan valinnassa. Nämä tulokset sai kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta valmistunut Maria Koskelainen pro gradu -työssään.
Koskelainen haastatteli kuudennen vuosikurssin juuri valmistumassa olevia Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijoita. Hän selvitti, miten työ- ja harjoittelukokemukset vaikuttavat opiskelijan käsitykseen hyvästä työpaikasta, millä tavalla opintojen ja työn ulkopuoliset asiat vaikuttavat työpaikan valintaan ja miten yleinen työmarkkinatilanne ja koulutus ohjaavat valintoja. Tutkimukseen osallistui 16 opiskelijaa.
Uupumus iski opintojen loppusuoralla
Opiskelijat olivat valmistumisensa kynnyksellä uupuneita. Heitä väsytti rankka opiskeluaika. He olivat niin ikään jo nähneet, miten vaativaa ja rankkaa lääkärin työ on.
Lähes kaikki vastaajat halusivat tehdä jossakin vaiheessa osa-aikaista työtä. Työ ja työpaikka eivät olleet vastaajien mielestä niin merkityksellisiä kuin muu elämä.
– Uupumus vaikuttaa siihen, että halukkuus tehdä töitä vähenee, vaikka opiskelijat ovat erittäin motivoituneita lääkärin työhön. Vastaajat painottivat elämän kokonaisvaltaista hyvinvointia, Koskelainen kertoo.
Hän pohtii, onko tarkoituksenmukaista polttaa kunnianhimoiset lääketieteen ammattilaiset loppuun, ennen kuin ura ehtii kunnolla alkaa.
Vapaa-ajan merkitystä painottivat sekä miehet että naiset.
– He totesivat, että palkka on tärkeä, mutta ei kuitenkaan ensisijainen asia.
Kokonaisvaltaiseen hoitoon ei ole aikaa
Vastaajat halusivat välttää työn pakkotahtisuutta. He olivat jo opiskeluaikanaan nähneet, miten hankala aikapaine työpaikoilla on. Useat kokivat, ettei heillä ole aikaa hoitaa potilaita niin kokonaisvaltaisesti kuin he haluaisivat.
Koskelainen yllättyi siitä, etteivät opiskelijat halunneet mennä työpaikkaan, jossa oli pulaa lääkäreistä.
– Lääkäripula vaikuttaisi siis ruokkivan itse itseään. Tärkeää olisi panostaa työpaikkakohtaisen lääkäripulan ehkäisyyn ja hyvien työntekijöiden sitouttamiseen.
Huomio työolosuhteiden parantamiseen
Koskelainen kyseenalaistaa lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen jatkuvan lisäämisen – yksittäiselle opiskelijalle kohdistuvien resurssien kustannuksella.
– Koulutusmääriä lisäämällä ei voida ratkaista myöskään lääkäripulaa niillä työpaikoilla, joissa työvoimapula perustuu puhtaasti huonoihin työolosuhteisiin.
Hänen mielestään ratkaisuja lääkäripulaan pitää hakea helpottamalla lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden kuormittuneisuutta ja parantamalla työolosuhteita.
Tiedosto on luettavissa vain Oulun yliopiston e-gradutyöasemilla. Maria Koskelaiselta saa gradun linkin: mariakoskelainen@hotmail.com.
