Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/2013 vsk 68 s. 901

Mielenterveydestä ei aina voi puhua

Minttu-Maaria Partanen

Kun mielenterveysongelmista kärsivä maahanmuuttaja tulee lääkärin vastaanotolle, hän kuvailee usein somaattisia oireita, kuten päänsärkyä, selkäkipua ja vatsavaivoja. Jotta mielenterveysongelmat tulisivat esille, lääkärin kannattaa kysyä, mistä potilas arvelee vaivojensa johtuvan. Näin sanoo psykiatri Johanna Kruus, joka työskentelee Tampereella pakolaisille suunnatulla psykiatrian poliklinikalla.

THL:n tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat ovat maahanmuuttajilla valtaväestöä yleisempiä. Kruusin mielestä maahanmuuttajia pitäisi hoitaa Suomessa kokonaisvaltaisesti.

- Terveydenhuollossa on helposti sektoriajattelua; ongelma on joko psykiatrinen tai somaattinen. Maahanmuuttajan kohdalla pitäisi tarkastella koko elämäntilannetta ja selvittää vaivojen taustaa.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa työskentelevä erikoislääkäri Helene Laurent toteaa, että lääkäri tarvitsee aikaa maahanmuuttajan kanssa.

- Vastaanotolla pitää edetä varovasti. Monilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, kidutusta tai raiskauksia. Mielenterveysongelmat tulevat esiin vasta muutaman kuukauden kuluttua Suomeen saapumisesta.

Kruus painottaa, että terveyskeskuksissa pitäisi osata varata maahanmuuttajille pidempiä vastaanottoaikoja. Jo pelkästään tulkin kanssa työskentely hidastaa työtä. Laurentin mukaan pienen yksityiskohdan selvittämiseen tulkin kanssa voi mennä kymmeniä minuutteja.

Kohtaamisia myös opiskelijoille

Monet kulttuuriset seikat vaikuttavat hoitoon.

- Kouluttamattomien ihmisten voi olla vaikea pukea sanoiksi oireitaan. Lääkkeitä ei aina haluta ottaa tai lääkärin vastaanotolla toimiminen voi olla vierasta. Ei ymmärretä, miksi lääkäri kysyy tiettyjä asioita, Helene Laurent sanoo.

Tärkeintä on kuunnella potilasta. Kun potilas luottaa lääkäriin, hänen on helpompaa puhua vaikeista asioista. Vaikeinta Laurentin mukaan on tasapainotella empatian ja hoitoroolin välillä.

Lue myös

- Työ on raskasta eikä tuloksia aina synny. Riskinä on, että eläytyy potilaiden tilanteeseen liikaa tai kyynistyy.

Johanna Kruus huomauttaa, että Suomessa diagnostiikka mielletään yleispäteväksi, vaikka se on kulttuurisidonnaista. Diagnoosiluokitus ei aina toimi maahanmuuttajien kohdalla.

- Diagnoosiluokituksen sijaan lääkärin pitäisi selvittää, mikä potilasta vaivaa. Se ei ole sama asia.

Lääkärit tarvitsisivat lisää koulutusta maahanmuuttajapotilaiden kohtaamisesta. Kruus on luennoinut hoitamisesta muun muassa lääketieteen opiskelijoille, terveydenhoitajille ja eri alan lääkäreille. Hänen mukaansa myös opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus tavata maahanmuuttajapotilaita.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030