Migreenin hoito vaatii yksilöllistä lähestymistapaa
Lääkkeellisten ja lääkkeettömien hoitomuotojen yksilöllinen yhdistely parantaa migreenin hallintaa ja potilastyytyväisyyttä, todetaan Lancet Neurologyssa julkaistussa katsausartikkelissa.
Akuuttiin migreeniin tehoavat yleensä hyvin riittävän suurina annostuksina otetut tavalliset särkylääkkeet, kuten aspiriini, parasetamoli ja ibuprofeeni. Muita käytettyjä lääkkeitä ovat ei-steroidiset tulehduslääkkeet, ergotamiinijohdannaiset ja triptaanit. Uusia, lupaavia lääkkeitä akuutin migreenin hoitoon ovat kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin reseptoriantagonistit ja serotoniini-5-HT5-agonistit.
Särkylääkepäänsäryn ja muiden lääkkeiden haittavaikutusten välttämiseksi migreenikohtausten esiintymistä on syytä pyrkiä ehkäisemään ennalta. Noin kolmannes potilaista tarvitsee estolääkitystä kroonisen tai usein toistuvan migreenin ehkäisyyn.
Migreenin estolääkityksenä käytetään muun muassa beetasalpaajia, antikonvulsantteja, kalsiumkanavan salpaajia, masennuslääkkeitä, seratoniiniantagonisteja ja tulehduskipulääkkeitä. Hermosolulaman estäjien, neuromodulaation ja botuliiniruiskeiden tehoa tutkitaan.
Migreenikohtauksia tai niiden voimakkuutta vähentävät myös säännölliset elämäntavat, oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen, liikunta, ylipainon välttäminen ja ravintolisät, kuten riboflaviini ja koentsyymi-Q10. Akupunktiolla on myös havaittu olevan migreenikohtauksia ehkäisevä vaikutus.
Migreenin tehokas hallinta on mahdollista suurimmalla osalla potilaista. Erityisesti kroonisen migreenin hoitotapojen kehittämisessä on kuitenkin vielä työtä. Lääkehoito on edelleen keskeisessä asemassa, mutta migreeni on monimutkainen sairaus ja sen hoidossa on huomioitava myös liitännäissairaudet sekä potilaan omat toiveet.
Migreenistä kärsii useampi kuin yksi ihminen kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac