Hyväksi todettu malli hoidon porrastuksesta näyttää jämähtäneen organisaatioiden rattaisiin.

Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n työryhmä on suunnitellut ongelmaisten haavojen hoitoon tarkoitetun hoito­ketjun, jonka tavoitteena on diagnos­tiikan ja hoidon tehostaminen sekä kokonais­kustannusten merkittävä ­alentaminen. Työryhmä jätti ­raporttinsa kesäkuussa 2011.

Miksi hoitoketjua ei ole saatu vielä käytäntöön, Helsingin terveys­keskuksen johtava ylilääkäri Kari Korhonen?

– Olemme käyneet uutta mallia läpi ­Helsingin terveydenhuollon organisaa­tiossa noin vuoden ajan raportin ­valmistumisesta. Helsingin terveys­keskuksen ja HUS:n johdot suhtautuvat uuteen hoitoketjuun myönteisesti, ja mallia valmistellaan parhaillaan. ­Virallista päätöstä rahoitusjärjestelyistä ei vielä ole. Suurissa organisaatioissa asioiden käynnistyminen on hidasta.

Mitä rahoitusratkaisun tekeminen vaatii?

– Lähierikoissairaanhoito tekee mallin mukaan konsultaatiota joko sairaalan poliklinikalla tai terveyskeskuksen toimitiloissa. Konsultaatiokäynti kirjataan siis erikoissairaanhoidon käynniksi. Rahoitus on silloin selvä – ei siinä mitään uutta rahoituskanavaa tarvitse luoda.

Millaisista summista on kyse?

– Haavojen hoitokulut ovat Helsingissä vuosittain 7–14 miljoonaa euroa ­vuoteen 2020 mennessä. Arvioiden mukaan malli toisi säästöjä 2 miljoonaa euroa ­vuodessa.

Kuka tekee lopulta ratkaisun uudesta hoitomallista?

– Hallinnollisen ratkaisun tekevät Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n johdot ja tarvittaessa lisäksi poliittiset päättäjät.

Meneekö hyvä malli ja potilaiden etu odotellessa hukkaan?

– Sillä tavoin ei voi ajatella, koska malli ei ole ollut aiemmin käytössä missään. Iso asiantuntijaryhmä on ollut pohtimassa tätä mallia. Jos hoitoketju olisi saatu nopeasti käyttöön, emme olisi kuulleet monia hyviä kehittämis­ajatuksia. Tavoitteenamme on, että malli otetaan käyttöön ensi vuonna.

Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia