1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mika Salminen Lääkärilehti Forumissa: Rokotusten eteneminen on menestystarina
Ajan­kohtai­sta

Mika Salminen Lääkärilehti Forumissa: Rokotusten eteneminen on menestystarina

COVID-19 oli ensimmäisen Lääkärilehti Forumin teema.

Mika Salminen Lääkärilehti Forumissa: Rokotusten eteneminen on menestystarina Kuva 1 / 1 Kuva: Harriet Järf

Epidemiatilanne on kaksijakoinen, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen Lääkärilehti Forumissa maanantaina.

Maailmanlaajuisesti pandemia ei ole lähelläkään päättymistä. Takaiskujakin on koettu monin paikoin, esimerkiksi Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Toisaalta Euroopassa tapausmäärät ovat laskeneet. Suomessakin ne ovat olleet laskussa lähes kaksi kuukautta. Tästä Salminen kiittää oikea-aikaisia toimia kuten ravintolasulkua.

Huolenaiheita on edelleen. Laskusuuntaus on hieman hidastunut viimeisten viikkojen aikana.

– Toisaalta on ehkä ylioptimistista ajatella, että noin jyrkkä lasku jatkuisi ikuisesti. Ehkä näemme tässä hieman vapun vaikutusta, Salminen sanoi.

Ihmiset käyvät edelleen paljon testeissä, joten tartuntaluvuissa nähty lasku on aito. Positiivisten näytteiden osuus oli välillä yli kolme prosenttia, nyt se on prosentin luokkaa.

Laskun tasoittuminen pohdituttaa Salmista.

– Toivottavasti suunta ei ole kääntynyt. Täytyy muistaa, että osassa maata ollaan kohtuullisen korkealla tasolla ilmaantuvuudessa.

Sairaalahoidon luvuissa on jääty "turhan korkealle tasolle".

– Tätä ei ihan ymmärretä, Salminen sanoi.

Asiaa selvitetään, mutta selvää syytä ei ole tullut toistaiseksi esiin.

Rokotustilanne on maailmanlaajuisesti epätasainen.

– Monessa kehittyvässä maassa on aivan liian vähän rokotteita tarjolla. Tämä on ikävä asia, ja siinä on varmaan oppimista tulevaisuudelle.

– Niin kauan kuin pandemia on globaali, asiaa ei lopullisesti ratkaise se, että saamme oman väkemme rokotettua.

Suomen hyvin toimivia rokotusjärjestelyjä Salminen kiitti vuolaasti. Hän kuvasi rokotusten etenemistä menestystarinaksi ja antoi kiitosta terveydenhuollolle muutenkin.

– Terveydenhuolto on tehnyt kaikkensa. Vaikka tämä ei ole ohi, jonkin verran ylpeä saa tässä vaiheessa jo olla, hän sanoi.

Rokotteita voi tuunata variantteja vastaan

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet käsitteli rokotteiden tehoa muuntoviruksia vastaan.

– Meillä on hyvin toimivia rokotteita, joita pystytään vielä tarvittaessa tuunaamaan tulevia variantteja kohtaan, hän sanoi.

RNA-rokotteiden kehitystä olisi normaalitilanteessa saattanut hidastaa säilytysvaatimus -70 asteen lämpötilassa, hän kertoi.

– Ideana se on ihan loistava, niin yksinkertainen kuin voi olla, hän sanoo.

Suomessakin käytössä olevat Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteet ovat RNA-teknologiaa.

Yleisön joukosta kysyttiin, millainen suoja on odotettavissa, jos ensimmäinen rokote on ollut Astra Zenecan ja toinen muun valmistajan.

– Oletan, että immuunivasteet tulevat hyvin riippumatta siitä, mitä rokotteita käytetään. En näe siinä ongelmaa. Varsinainen kysymys on, tuleeko toista rokotetta käyttäessä haittavaikutuksia vähemmän, yhtä paljon vai enemmän, hän sanoi.

Hän muistutti, että asiaa ei ole helppo tutkia, koska kyse on niin harvinaisesta haittavaikutuksesta, luokkaa 1/100 000 rokotusta.

Hoitovelka kuormittaa

Koronatilanteeseen lähdettiin tilanteessa, että lääkäreiden stressin kokemus oli lisääntynyt, kertoi Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Tämä ilmeni Lääkäriliiton Lääkärin työolot ja terveys -tutkimussarjasta.

Vuonna 2019 vastaajista 25 prosenttia koki melko tai erittäin paljon stressiä. Vielä vuonna 2015 osuus oli 20 prosenttia.

Lääkäriliiton korona-aiheisessa kyselyssä huhtikuussa 2020 useampi kuin joka viides sairaalassa toimiva lääkäri ilmoitti, että lääkäreiden riittävyydessä on ongelmia. Kyselyyn vastasi yli 8 000 lääkäriä.

Edelleen lääkäreitä kuormittaa muun muassa hoitovelan purku. Hoitovelka on kasvanut, kun elektiivistä toimintaa on vähennetty.

Työssä jaksamista on selvitetty muun muassa Lääkäriliiton ja Nuorten lääkärien yhdistyksen Koulutuspaikkakyselyssä. Vuonna 2019 noin 20 prosenttia ilmoitti olevansa kerran viikossa tai useammin lopen uupunut. Vuonna 2020 osuus ei ollut kasvanut

Korona paljastui ruumiinavauksessa

Patologian erikoislääkäri Jonas Kantonen HUS:sta kertoi COVID-19-tautiin liittyvissä ruumiinavauksissa tehdyistä havainnoista.

HUS:ssa on tehty 23 obduktiota, joihin liittyi COVID-19-tauti. Kahdessa näistä COVID-19 todettiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä.

Ikäjakauma oli 35–90 vuotta. Kaikilla oli merkittäviä perussairauksia. Suurimmat virusmäärät olivat hengitysteissä. Suurella osalla vaikeistakin tapauksista infektio rajoittui hengitysteihin.

Virusta ei löytynyt lainkaan esimerkiksi aivoista, alemmasta suolikanavasta, lihaksista tai verisuonista.

Lue myös

Osalla vainajista elimissä oli nähtävissä merkittäviä tautimuutoksia ilman osoitettavaa viruslöydöstä.

Yleisin "long covid" -oire on uupumus

Ovatko pitkittyneet koronaoireet seuraava pandemia?

Siinäpä kysymys, sanoi dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva HUS:sta esityksensä aluksi.

Pitkittyneet koronaoireet ovat varmistetun tai epäillyn COVID-19-infektion jälkitila. Määritelmä ei edellytä laboratoriovarmistusta eikä huomioi sairastetun infektion vakavuutta.

Kanerva kävi läpi oirekuvia ja mahdollisia tutkimuksia. Selvittelyihin liittyy poissulkudiagnostiikkaa.

Yleisin oire on syvä uupumus. Osalla on esimerkiksi posttraumaattista stressiä, aivo-oireita, sydänoireita tai ihottumaa.

– Toivon ylläpitäminen on tärkeää. Monet paranevat spontaanisti vaikkakin hitaasti, joskin haju- ja makuaistin häiriöt saattavat kestää joskus pitkään, hän sanoi.

HUS:ssa aloittaa toukokuussa koronavirusoireiden pitkäaikaisoireiden poliklinikka, jonne voi tehdä lähetteen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.

– Aluksi pyritään ottamaan potilaita, joilla oireet ovat kestäneet yli neljä kuukautta, Kanerva sanoo.

Poliklinikalla tehdään myös tutkimusta. Jos potilaat haluavat, heitä satunnaistetaan interventioihin, joita poliklinikalla on käytössä.

Lääkärilehti Forum järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Seuraava tilaisuus on 15. kesäkuuta, jolloin aihe on muistisairaudet. Lääkäriliiton jäsenille tilaisuudet ovat maksuttomia.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus antaa hyvän pohjan

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta, toteaa liitto kannanotossaan.

Ajassa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen

– Homma ei lopu tähän, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ajassa
Sähköpotkulaudat kuormittavat päivystystä

Vakavimmillaan on aiheutunut aivoverenvuotoja ja vaikeita leikkaushoitoa vaativia kasvojen luiden murtumia, HUS tiedottaa.

Kommentti
Länsituuli puhaltaa - miten sote vastaa?

Ajattelin, että toivottavasti Suomessa ei jouduta tällaiseen tilanteeseen, kirjoittaa Eija Kalso.

Ajassa
Koronarokotteiden aiheuttamat allergiset reaktiot harvinaisia

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan. 

Blogi
Matkalla

Jatkuva tien päällä oleminen kuluttaa, oli matkana sitten kesälomareissu tai oma ura, kirjoittaa Terhi Savolainen.