Lehti 36: Ajan­kohtai­sta 36/2018 vsk 73 s. 1930

Miksi hinkuyskärokote tehoaa heikosti?

Mari Vehmanen

Hinkuyskän esiintymistä on saatu rokotusten avulla vähennettyä, mutta ongelmaksi on tullut rokotteen tehon nopea heikkeneminen.

Millainen teho tämänhetkisillä hinkuyskärokotteilla on, lastentautiopin professori Jussi Mertsola?

− Suomessa siirryttiin 2005 nykyiseen soluttomaan valmisteeseen. Sen tehon on havaittu heikkenevän merkittävästi, kun rokottamisesta on kulunut viitisen vuotta. Rokotusohjelmamme mukaan hinkuyskärokote annetaan nyt 3:n, 5:n ja 12 kuukauden iässä sekä tehosteet 4:n ja 14 vuoden iässä ja armeijassa. Suoja ei ole täysin kattava, vaan rokotettujakin suomalaislapsia sairastuu joka vuosi.

Miksi nykyiseen rokotteeseen siirryttiin?

− Aiemmin käytössä oli kokosolurokote, joka sisälsi kokonaisia inaktivoituja hinkuyskäbakteereja. Sen yleisiä sivuvaikutuksia olivat lämmönnousu sekä pistoskohdan turvotus ja punotus. Soluttomien rokotteiden haitat ovat vähäisempiä, ja rokote vaihdettiin lähes kaikissa länsimaissa.

Mistä nykyvalmisteen tehottomuus johtuu?

− Rokotteen aikaansaamat vasta-aineet häviävät kehosta ajan myötä. Syytä tähän tutkitaan tiiviisti. Miksi vaikkapa hepatiitti B -rokote antaa vahvan elinikäisen suojan, mutta hinkuyskärokote ei?

– Lisäksi hinkuyskäbakteeri on hyvin ketterä muuntumaan. Mutatoitumisen aste vaihtelee eri puolilla maailmaa ja on pitkällä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä hinkuyskätilanne onkin paljon pahempi kuin meillä.

Minkä verran hinkuyskää esiintyy tällä hetkellä Suomessa?

− Diagnosoituja tapauksia on vuosittain 300−400 kappaletta, mutta tämä on vain pieni osa todellisesta tilanteesta. Asiaa on kartoitettu Pietarsaaressa ja Sastamalassa lähiaikoina puhjenneiden epidemioiden yhteydessä. Kummassakin kaupungissa jopa noin viidellä prosentilla koululapsista oli diagnosoimatta jääneitä, selkeästi hinkuyskään viittaavia oireita.

– Voidaan arvioida, että todellinen sairastavuus on siis vähintään tuhansia tapauksia joka vuosi.

Mitä lääkäreiden tulisi tietää tilanteesta?

Lue myös

− Sairaus ei ole hävinnyt Suomesta, ja vauvoille tauti on edelleen vaarallinen. Hinkuyskän mahdollisuus kannattaa muistaa aina, kun potilaalla on poikkeuksellisen voimakkaita yskänpuuskia. Keskimäärin vasta kolmas potilaan kohtaama lääkäri osaa epäillä hinkuyskää.

– Terveyskeskuksissa tulisi ottaa paljon nykyistä enemmän nenän PCR-limakalvonäytteitä, jotka paljastavat sairauden alkuvaiheessa. Lääkehoito pitäisi päästä aloittamaan varhain, sillä muutaman viikon sairastamisen jälkeen se ei enää tehoa eikä estä taudin levittämistä.

Miten aihetta tutkitaan Suomessa?

− TYKS ja Turun yliopisto osallistuvat laajaan kansainväliseen Periscope-tutkimushankkeeseen, jossa perehdytään syvällisesti eri-ikäisten rokotteista saamaan immunologiseen suojaan. EU-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on edistää uuden rokotteen kehittämistä. Tiedeyhteisö on yhtä mieltä siitä, ettei nykyisten teho riitä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030