Yksi syy lienee se, että he tapaavat lääkärin keskimäärin 13 kertaa vuodessa, Lancetissa arvioidaan.

Japanissa on ollut maailman korkein elinajanodote vuodesta 1986 lähtien. Muutaman viime vuoden aikana syntyneet vauvat voivat odottaa keskimäärin 86 vuoden pituista elämää. Japanin kärkipaikka elinajanodotetilastossa on kuitenkin nyt uhattuna, sillä aikuisten miesten kuolleisuus ei enää laske entiseen tahtiin.

Japanilaista miessukua uhkaavat runsas tupakointi, lievä painoindeksin nousu ja yhä lisääntyvät itsemurhat.

Asiantuntijoiden mukaan monet muut maat ovatkin jo ohittamassa Japania aikuiskuolleisuuden laskussa.

Japanin eliniänodote nousi kohisten 1950- ja 60-luvuilla, kun infektio- ja aivohalvauskuolleisuus saatiin vähenemään. Terveysvakuutusjärjestelmä tasasi sosioekonomista eriarvoisuutta 1990-luvulle asti, jolloin tuloerot alkoivat selvästi kasvaa. Korkea verenpaine saatiin kuriin suolakampanjoilla ja uudella terveysteknologialla. Aivohalvaukset ja korkea verenpaine ovat kuitenkin edelleen Japanin sairaustaakka.

Japanilaiset käyvät lääkärin vastaanotolla keskimäärin 13 kertaa vuodessa, joten krooniset sairaudet ovat kontrollissa ja syöpäsairaudet voidaan havaita aikaisessa vaiheessa, Lancetissa kirjoitetaan.

Monet yritykset maksavat työntekijöilleen täydellisiä terveystarkastuksia. Japanilaiset tapaavatkin lääkäriä yli kaksi kertaa niin usein kuin englantilaiset (5 kertaa vuodessa) tai amerikkalaiset (4 kertaa vuodessa).

Japanin terveyskehitys riippuu jatkossa tupakoinnin, liikalihavuuden ja korkean verenpaineen taklaamisesta. Myös suolan ja alkoholin käyttöön sekä Aasiassa yleisen helikobakteeri H. pylori -tartunnan ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Myös maan korkeat itsemurhaluvut – noin 30 000 tapausta vuosittain – tulisi saada laskemaan. Itsemurhan tehneistä 70 % on miehiä.

Lisäksi ihmishenkiä vaativat erilaiset luonnonkatastrofit.

Ihmisten eläminen yhä vanhemmiksi on Japanille myös haaste. Nykyisin 23 % kansasta on yli 65-vuotiasta, ja vuonna 2050 osuus on 40 %. Tuolloin kuitenkin koko väestömäärä on selvästi nykyistä pienempi.

Japanin terveyssaavutuksista viimeisen 50 vuoden ajalta voidaan kuitenkin poimia parhaat käytännöt ja soveltaa niitä muiden maiden tarpeisiin, Lancet summaa.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia