1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Millainen on hyvä työterveysneuvottelu
Ajan­kohtai­sta

Millainen on hyvä työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelun ytimessä on työntekijän toimintakyky – eivät potilaan sairaudet. Usein lääkärille lankeaa neuvottelussa puheenjohtajan ja työterveyden asiantuntijan kaksoisrooli.

Millainen on hyvä työterveysneuvottelu Kuva 1 / 1

Hyvässä työterveysneuvottelussa lääkäri, työntekijä ja työnantaja ovat yhteisellä asialla. Työkyvyn tukeminen on kaikkien etu, eikä neuvottelussa puhuta sairauksista, vaan toimintakyvystä suhteessa työhön, painottavat kokeneet työterveyslääkärit.

– Toimintakykykielellä pystytään puhumaan potilaan tietosuojaa vaarantamatta. Lääkärin on muistettava, ettei esimiehellä ole oikeutta potilaan terveystietoihin, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Johanna Rantala Terveystalosta Kajaanista.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Sari Wuolijoki Työterveyslaitokselta on uransa varrella järjestänyt paljon työterveysneuvotteluja.

– Toimintaotteeni on tullut sellaiseksi, että jos jokin asia ei ratkea helposti, siitä täytyy keskustella ja saada aikaan yhteinen näkemys ja suunnitelma.

– Työterveysneuvottelussa tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta mennä palaveriin tietämättä lopputulosta, hän pohtii.

Ennen neuvottelua

Työntekijän sairauslomat on ehkä määrätty erikoissairaanhoidossa, eikä työterveyslääkärillä ole käsitystä niiden syistä. Ennen neuvottelua työterveyslääkäri tapaa potilaan kasvotusten saadakseen käsityksen tämän työ- ja toimintakyvystä.

Lääkäri selvittää, onko tutkimukset tehty ja missä vaiheessa hoito on menossa. Tarvittaessa voi tilata erikoissairaanhoidosta tai tutkimuslaitoksesta epikriisit ja aiemmat tutkimustulokset.

Työterveysneuvotteluun potilastietoja ei viedä.

– Luottamuksellisuus on tärkeää. Siksi potilaan kanssa keskustellaan siitä, mitä neuvottelussa voi tuoda esille. Ei ole tarkoitus, että ihmiset puhuvat terveysasioistaan, vaikka monet puhuvatkin. On puhuttava niistä asioista, jotka haittaavat työn tekemistä, Sari Wuolijoki toteaa.

Usein työterveysneuvotteluun päädytään työterveyshuollon aloitteesta, mutta koollekutsujana voi olla myös työnantaja. Työntekijä voi halutessaan kieltäytyä neuvottelusta.

Johanna Rantala toivoo, että muut erikoisalat oppisivat konsultoimaan työterveyshuoltoa.

– Erikoisala tuntee parhaiten sairauden aiheuttaman toimintakykyhaitan ennusteineen. Työterveyshuolto osaa parhaiten työn ja terveyden yhteydet ja arvioi toimintakykyhaitan vaikutukset työssä, hän sanoo.

Kolmen tahon edustajia

Neuvottelussa on yleensä läsnä kolmen eri tahon edustajia: työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon.

– Kannattaa miettiä huolella, keitä pyydetään paikalle. Edustajia pitäisi olla tasapuolisesti eri tahoilta. Paikalla on hyvä olla ne ihmiset, joiden päätäntävaltaa tarvitaan, jotta tilanne liikahtaa eteenpäin, Sari Wuolijoki sanoo.

On tärkeää, että osanottajilla on turvallinen, tasapuolinen olo. Ennen neuvottelua on hyvä kertoa työntekijälle, että tämä voi pyytää mukaan tukihenkilön, esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. Joskus paikalla on kuntoutuslaitoksen edustajia tai lähiesimiehen esimies. Työterveyshuollosta voi tarpeen mukaan olla läsnä lääkärin lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti tai psykologi. Toisaalta on järkevää, ettei osanottajia ole liikaa.

– Työntekijälle ei ole miellyttävää, jos neuvottelussa on paljon väkeä, kun keskustellaan salassa pidettävistä asioista, katsoo työterveyshuollon erikoislääkäri Sanna Eloranta hämeenlinnalaiselta Linnan klinikalta.

Sari Wuolijoki muistuttaa, että myös esimies saattaa olla ensimmäistä kertaa työterveysneuvottelussa ja voi tarvita tukea ja ohjausta.

– Joskus esimiehet pelkäävät, että heitä syytetään työntekijän huonovointisuudesta. Sellaiset tunteet pitää hälventää.

Ei kenenkään puolella

Työterveysneuvottelun syynä voi olla mikä tahansa toimintakykyä haittaava sairaus. Eniten neuvotteluja käydään tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Myös vuorovaikutusongelmia voidaan ratkoa työterveysneuvottelussa.

– Fyysisistä työkyvyn rajoitteista on helpompi puhua kuin psyykkisistä tai päihdeongelmasta, huomauttaa Sanna Eloranta.

Joskus kipeän selän taustalla voi piillä muutakin, vaikkapa ilmapiiriongelmia.

– Vaikeimpia palavereja ovat sellaiset, joissa huomaa, ettei työntekijän ja työnantajan välinen keskustelu ei ole ollut avointa. Joskus tulee tunne, ettei tiedä koko totuutta tai että työterveyslääkäriä halutaan käyttää välikappaleena asiassa, joka ei koske terveyttä, Sari Wuolijoki kertoo.

Näissä tilanteissa lääkäriä auttaa, kun muistaa oman riippumattomuutensa ja asiantuntijaroolinsa.

– Ajattelen, että jos työntekijä voi hyvin ja pystyy tekemään työtä, se on yhteinen etu. Minun ei tarvitse mennä kenenkään puolelle.

Neuvottelun tavoitteena on tehdä työhönpaluun ehdoista toimintasuunnitelma, jonka kaikki voivat hyväksyä. Suunnitelma kirjataan neuvottelusta laadittavaan muistioon, joka tallennetaan potilasasiakirjojen liitteeksi.

Anne Seppänen

Kuva: Panthermedia

Lue juttu kokonaisuudessaan 24.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 4/2014.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.