Varhain aloitettu antiretroviraalinen lääkitys hidastaa New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sairauden etenemistä ja suojaa HIV-positiivisen kumppania. Oikeaa lääkityksen aloittamisajankohtaa on pohdittu vuosia.

Varhain aloitettu antiretroviraalinen lääkitys hidastaa New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sairauden etenemistä ja suojaa HIV-positiivisen kumppania. Oikeaa lääkityksen aloittamisajankohtaa on pohdittu vuosia.

Dosentti Matti Ristola HYKS:n infektiosairauksien klinikasta arvioi, että paineita lääkityksen varhaisemmalle aloittamiselle on. Tällä hetkellä antiretroviraalinen lääkitys suositellaan aloitettavaksi kun veren CD4-solumäärä on 0,350 x 10⁹/l.

– Yhdysvalloissa suositus näyttää vähitellen muuttuvan nykyistä aikaisemmin aloitettavaa lääkitystä kohti. Myös Euroopassa lääkityksen aloitus tulee luultavasti vähitellen aikaistumaan.

NEJM-lehdessä julkaistussa HPTN052-tutkimuksessa tutkittiin 1 763 paria, joista toinen oli HIV-positiivinen ja toinen HIV-negatiivinen.

HIV-tartunnan saaneista, joilla CD4-solujen määrä oli 0,350–0,550 x 10⁹/l, puolet satunnaistettiin ryhmään, jolle alettiin annettiin antiretroviraalista hoitoa heti. Toiselle ryhmälle hoito aloitettiin, kun CD4-solujen määrä oli 0,250 x 10⁹/l tai he saivat HIV-tartuntaan liittyviä oireita.

Tutkimuksessa selvitettiin tarttuiko virus terveeseen kumppaniin. HIV-positiivisilla tutkittiin oireiden ilmaantumista ja pahenemista.

Tutkimuksessa havaittiin 39 uutta HIV-1-tartuntaa, joista 28 oli molekyylivirologian perusteella peräisin HIV-1-positiiviselta kumppanilta. Näistä 28 tartunnasta vain yksi havaittiin ryhmässä, jonka antiretroviraalinen hoito oli aloitettu varhain. Varhaisen hoidon ryhmässä oli myös vähemmän HIV-tartuntaan liittyviä oireita ja sairauksia. Ristola arvioi, että tulos on merkittävä.

– Tämä on ensimmäinen prospektiivinen, satunnaistettu tutkimus aiheesta.

Ristolan mukaan tutkimus vahvistaa aikaisempia havaintoja, että ideaalitilanteessa lääkitys kannattaisi aloittaa heti HIV-epidemian rajoittamiseksi. Asia on kuitenkin käytännössä mutkikas. Tartunta diagnosoidaan Suomessakin usein myöhään. Lisäksi antiretroviraalinen lääkitys suojaa vain jos joka ikinen annos otetaan. Lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Niinpä potilaiden motivoiminen voi olla vaikeaa. Huonosti toteutettu lääkitys johtaa resistenssiin ja vaikeuttaa myöhempää hoitoa.

Ristola kertoo, että tällä hetkellä odotetaan ison kansainvälisen START-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa seurataan viiden vuoden ajan 4 000:ta varhain diagnosoitua HIV-potilasta, jotka satunnaistetaan aloittamaan lääkitys joko välittömästi tai kun CD4-solut ovat alle 0,350 x 10⁹/l. HYKS:n infektiosairauksien klinikka on yksi tutkimuskeskuksista.

– START-tutkimuksesta saadaan selville, onko yksittäiselle potilaalle hyötyä lääkityksen varhaisesta aloittamisesta.

Ristola arvioi, että lääkityksen oikeasta aloittamisajankohdasta tullaan keskustelemaan lähivuosina paljon.

Hertta Vierula