Ajan­kohtai­sta

Milloin koronarokotukset muuttavat arkea?

Väestötason tietoa tehosta odotetaan.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Milloin koronarokotukset alkavat vaikuttaa terveydenhuollon arkeen?

– Tämä kysymys on auki, kun rokotuksia on maailmanlaajuisestikin tehty melko vähän, sanoo infektiolääkäri, osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HUS:sta.

Tutkimustulokset ovat lupaavia, mutta kestää monta kuukautta, ennen kuin koronarokotusten tehosta saadaan väestötason näyttöä. Sitä ennen esimerkiksi suojavarusteiden käyttöä tai altistuneiden työntekijöiden karanteenimääräyksiä tuskin muutetaan.

– Koko ajan pelätään, lähteekö tartuntojen määrä nousuun. Vielä ei voi höllentää käytäntöjä.

Riskiryhmien rokotuskattavuuden edetessä on oletettavissa, että sairaalaan joutuvien potilaiden määrä laskee.

– Jos riskipotilaat saadaan rokotettua ja vakavia tauteja ei enää tule esille, olisi pohdinnan arvoista, mitä sitten tehdään, Anttila sanoo.

Hän toivookin, että erityisesti riskiryhmiin kuuluvat ja myös immunosuppressiivisten potilaiden läheiset ottavat rokotteen.

Toistaiseksi ei ole selkeää näyttöä siitä, mikä on rokotteen vaikutus viruksen kantajuuteen ja tartuttamiseen.

Lue myös

– Vähentäisikö se kuitenkin virusmääriä? Meillä ei ole tietoa. Toinen asia on, tartuttaako oireeton kantaja enemmän vai vähemmän kuin oireellinen potilas. Todennäköisesti on niin, että yskivä ja aivasteleva tartuttaa enemmän kuin oireeton kantaja, Anttila pohtii.

HUS:ssa seurataan, sairastuuko rokotuksen saaneita työntekijöitä koronaan.

– Yksittäisiä rokotettuja henkilöitä on sairastunut, mutta useimmat näistä ovat saaneet rokotuksen niin hiljattain, että suojavaikutusta ei ole ehtinyt vielä syntyä.

Työperäisten altistusten tilanne on Anttilan mukaan ollut rauhallinen joulukuun puolesta välistä lähtien.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030