1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Milloin päivystämisestä voi kieltäytyä?
Ajan­kohtai­sta 5/2017 vsk 72 s. 258 - 261

Milloin päivystämisestä voi kieltäytyä?

Kysymys jakaa lääkäreitä. Etenkin perhesyyt nähdään eri tavoin.

Milloin päivystämisestä voi kieltäytyä? Kuva 1 / 8
               

Suhtautuminen päivystysvelvollisuuteen jakaa lääkärikunnan kahtia, kertoo tutkimus.

Enemmistön mielestä päivystyksestä voi kieltäytyä joksikin aikaa perustellusta syystä. Vähemmistön mielestä tällaisia syitä ei oikeastaan ole. Etenkin perhesyistä ollaan eri mieltä.

Mua ärsyttää, jos jotkut vaan vähän kevyemmistä syistä yrittää luistaa päivystys­vuoroista. Lääkärit on onneksi sen verran tunnollisia, että niitä on aika vähän.”

Kaikki lääkärit kuitenkin pitävät päivystämistä luonnollisena osana lääkärin työnkuvaa. He myös haluavat, että päivystystyö jaetaan oikeudenmukaisesti.

Tiedot käyvät ilmi Lääkäriliiton ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin lääkärien näkemyksiä autonomiasta 38 haastattelun avulla.

Nuoret ymmärtävät perhesyitä

Tutkijat kutsuvat erilaisia suhtautumistapoja päivystämiseen ehdottomaksi ja joustavaksi kannaksi. Sosiologian dosentti Sirpa Wreden mukaan ehdottoman linjan kannattajat ovat usein konkareita.

Heille kysymys päivystysvelvollisuudesta on periaatteellinen. Perhesyyt eivät voi vaikuttaa lääkärin velvoitteiden täyttämiseen. Perusteltuja syitä kieltäytymiselle ei lähtökohtaisesti ole, jos omaa pakottavaa sairaustapausta ei lasketa.

– Ehdottomat kokivat, että taustalla on ammatinvalintakysymys. Jos on tähän työhön ryhtynyt, niin sitten on valmis päivystämään. Muutoin pitää hakeutua muihin töihin.

Joustavasti suhtautuvien mukaan vaikeat elämäntilanteet ja muutokset ovat hyviä syitä kieltäytyä päivystämisestä tilapäisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi eron jälkeinen pienten lasten yksinhuoltajuus ja oma pitkäaikaissairaus.

– Joustavat suhtautuivat ymmärtäväisesti, mutta halusivat tietoa siitä, miksi joku kieltäytyy. Joustava kollega haluaa pystyä arvioimaan, onko syy hänenkin mielestään vakava. Hyvän kollegan odotetaan ymmärtävän, että kieltäytyminen lisää muiden työtaakkaa, Wrede kertoo.

Wreden mukaan nuoret lääkärit ovat pääasiassa joustavia, sillä heille työn ja perheen yhdistäminen on usein omassa elämässä ajankohtainen kysymys. Sukupuolten välillä ei tässä ollut eroa.

Nuoret lääkärit eivät koe päivystämistä samanlaisena velvollisuutena kuin me vanhemmat.”

Päivystäminen nähtiin yhteisenä velvollisuutena, ja kollegiaalisuus oli käytännöllistä: jos minä otan lapsen sairastumisen takia tämän vuoron, sinä autat vastavuoroisesti myöhemmin.

Päivystämisen kuormittavuus näkyy

Tutkimuksen mukaan perhesyiden hyväksyttävyydestä vallitseva erimielisyys kertoo, että arvoyhteisö on tältä osin rikkoutunut. Tilanne voi näkyä jännitteinä työyhteisöissä.

– Tämä liittyy 80–90-luvulla käytyyn keskusteluun, kun naislääkärien osuus kasvoi. Silloin mietittiin, onko työn järjestelyjä muutettava lääkärikunnan naisistumisen takia, Sirpa Wrede sanoo.

Lääkäriliitto on todennut, että päivystäminen on perustavaa laatua oleva autonomiakysymys. Jos päivystysvelvoite ei hoidu lääkärien piirissä ilman ulkopuolista säätelyä, lääkärikunnan autonomia kapenee.

Liiton aiempi tutkimus on herättänyt huolta päivystyshaluttomuudesta. Tuoreessa tutkimuksessa vain harva mainitsi, että päivystyshalukkuus olisi yleisesti vähentynyt tai että eri sukupolvilla olisi erilainen suhtautuminen päivystämiseen.

Päivystyshaluttomuuden sijaan tutkimuksessa näkyi päivystystyön kuormittava luonne, Wrede korostaa.

– Tietyillä erikoisaloilla ja tietyissä uran vaiheissa päivystetään paljon, ja ihmiset joutuvat painiskelemaan jaksamisen kanssa. Tämä on työyhteisöissä kysymys, josta joudutaan neuvottelemaan. Jos on epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, se vaikuttaa ilmapiiriin.

Wreden mukaan lääkärit toivat esiin, että toimivan päivystyksen rakentaminen on esimiesten vastuulla.

Järjestelyt ovat ajankohtainen kysymys

Päivystysvuorot pitää pystyä jakaa kollegiaalisesti. Jos on pieni lapsi ja lapsi on sairaana, niin on itsestäänselvyys, että äiti ei kauheesti pysty päivystämään. Mutta sitten on se, että jos minä otan nyt tämän päivystyksen, otatko joskus minulta, että useimmiten tää sujuu.”

– Raskaus, lapsen sairastuminen esimerkiksi diabetekseen.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju luettelee helposti syitä, joiden takia on hyväksyttävää pitää taukoa päivystämisestä.

– Päivystysvelvollisuus kuuluu lääkärin työhön, mutta täytyy olla yksilöllistä joustavuutta. Olisi ikävää, jos menisi työtä hukkaan tai työstä joutuisi kokonaan pois, jos ei voi päivystää. Päivystyksen kasaantuminen työpaikalla tietyille ihmisille on työnjaollisesti epäreilua, eikä niin pitäisi olla, hän sanoo.

– Iso kuva on, että ei voi alkaa sisätautilääkäriksi tai raskaasti päivystävälle alalle, jos ei aio päivystää. Moni hakeutuu palvelujärjestelmässämme tehtäviin, joissa ei tarvitse päivystää.

Marjo Parkkila-Harju toteaa, että vapaa-aikaa arvostetaan nykyään entistä enemmän. Tämä muutos koskee kaikkia, ei vain lääkäreitä. Kuitenkin harva ammattiryhmä tekee yhtä paljon ylityötunteja kuin lääkärit päivystäessään.

– Jos vuorokauden päivystyksestä toipumiseen menee melkein viikko, se vaikuttaa koko muuhun työhön ja työssä jaksamiseen. En usko, että moni lääkäri vastustaa päivystystä itsessään, vaan sitä olotilaa, mikä siitä seuraa, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että päivystyksen resursointi on tärkeää sekä lääkärien että potilaiden kannalta. Tätä Lääkäriliittokin on ajanut.

– Hyvä organisointi, resursointi ja seniorituen saaminen ovat haaste järjestäville tahoille etenkin nyt, kun tulee uusia päivystysjärjestelyjä.

"Harva rakastaa päivystämistä"

Mitä tulee henkilöihin, jotka ei halua päivystää, niin siinä on tää ammatinvalintakysymys.”

Lue myös

"Jos on yksikkö, jonka toimintaan kuuluu päivystys oleellisena osana, niin minkä takia siellä on kollegoita, jotka ei halua päivystää. Erikoisalavalinnassakin on melkeinpä numero 1 kysymys, haluatko päivystää. Jos et, niin ei kannata mennä vaikka kirurgialle tai anestesialle erikoistumaan."

"Jos meitä on monta päästetty samanaikasesti tekeen reunakoulutuksia tai äitiyslomille tai vastaavaa ja sitte yhtäkkiä supistuukin se päivystysrinki hirmu pieneen, niin kyllä se kiristää tunnelmia. Jos joutuu jatkuvasti päivystään enemmän kun normaalisti, on koko ajan väsynyt ja pinna kireellä."

"Jos kollegalla on bipolaarinen mielenhäiriö ja yövalvominen aiheuttaa mielenterveyden järkkymistä, niin hän ei päivystä. Me muut hoidetaan, ja se on ymmärrettävä asia. Se on ymmärretty työhönottamisvaiheessa. Sitten jos on joku, jolla on pieniä lapsia, ja se vaan haluis olla niitten kaa kotona ja hän on valinnut alan jossa päivystetään, niin se on voi voi. Täytyy päivystää, tai vaihtaa alaa tai työpaikkaa."

"Tämä aiheuttaa säröjä yhteisöön. Jos joku ei osallistu. Harva sitä tekee sillai, että "ah rakastan päivystää". Kollega olis kiva jos kertois avoimesti, miksi hän ei päivystä. Se helpottas. Jos on vaikka joku sairaus, nii okei ei tietysti kaikkee tarvii kertoa, mutta hänen täytyy tietää, että muita ärsyttää se että hän ei päivystä. Mun mielestä on epäkollegiaalista olla kertomatta."

"Täällä terveyskeskuksessa spekuloidaan, tuleeko meille päivystysvelvote, ja toivotaan kovasti että ei. Mä en enää jaksais, että mä menisin töistä illaksi päivystään ja tulisin huomenna taas töihin, että kun yleensä on jonkinlainen päivystysvapaakin. Mun ikäluokka arvostaa vapaa-aikaa, perhe on tosi tärkee, harrastukset on tärkeitä, työ ei oo henki ja elämä. Kaipaa palautumistakin. Tuntus, että jos mä vaan menisin tästä toiseen hommaan ja kävisin yön kotona nukkumassa ja tulisin takasin, niin ei mulla ois kohta enää paukkuja tähän."

Lainaukset ovat lääkärien kommentteja tutkimuksessa Wrede S, Olakivi A, Fischer N & Sigfrids A. Autonomia ja ammatillisuus käytännön lääkäreiden näkökulmasta. Lääkäriliitto ja Helsingin yliopisto 2016.

Kirjoittajat
Miia Soininen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL on avannut Kiinan koronavirusepidemiaseurannan

Sivustolle päivitetään ajankohtaista tietoa epidemian kehittymisestä.

Tieteessä
Syövän immunologiseen hoitoon löytyi uusia mahdollisuuksia

Tutkijat löysivät keinoja CAR-T-soluhoidon kehittämiseen lääkeseulonnasta ja geenisaksista.

Ajassa
Kiinan keuhkokuumetapaukset eivät aiheuta huolta Suomessa

Suoran lentoliikenteen puute Kiinan Wuhaniin vaikuttaa riskiarvioon, sanoo THL:n johtava asiantuntija.

Ajassa
Päijät-Häme alkaa valmistella sote-yhteisyritystä

Yhtymäkokous tekee toimintamallin päätöksen käyttöönotosta alkukesästä.

Ajassa
Nyt myös Seinäjoen terveyskeskus ottaa käyttöön tiimimallin

Tiimimalleja on otettu käyttöön eri puolilla Suomea.

Tieteessä
Uusi sydämen vajaatoiminnalle altistava geenivirhe löytyi

Geenivirhe vaikuttaa muun muassa sydänlihassolujen elinkykyyn ja muihin sydänsoluille ominaisiin toimintoihin.