Miniperfuusio osoittautui ohitusleikkauspotilaiden hoidossa yhtä käyttökelpoiseksi kuin perinteinen sydänkeuhkokone.

Miniperfuusiota voidaan käyttää turvallisesti ohitusleikkauspotilaiden hoidossa. Sillä voidaan myös vähentää silmänpohjan mikroembolisaatiota sydänleikkauksen aikana sekä mahdollisesti aivoverenkierron mikroembolisaatiota, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Riikka Rimpiläisen väitöstutkimus.

Väitöstutkimuksessa verrattiin miniperfuusiota ja perinteistä sydänkeuhkokonetta ohitusleikkaus- ja aorttaläppäleikkauspotilailla.

Suurin osa sydänleikkauksista tehdään sydänkeuhkokoneen avulla. Sen haittavaikutuksia ovat veren laimeneminen, yleistyneen tulehdusreaktion ja veren hyytymisjärjestelmän aktivoituminen sekä mikroembolisaatio, eli pienten verihyytymien ja ilmakuplien kulkeutuminen verenkiertoon.

Haittavaikutukset ovat usein lieviä ja ohimeneviä. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa elinvaurioita ja pitkittää toipumista.

Aivoverenkierron mikroembolisaatiota pidetään osatekijänä sydänleikkauksen jälkeen ilmeneviin älyllisten toimintojen ja muistin häiriöihin.

Sydänleikkauksen jälkeen ilmenevät mahasuolikanavan elinvauriot ovat harvinaisia, ja niiden syntymekanismit tunnetaan huonosti.

Miniperfuusiotekniikka on sydänkeuhkokoneen sovellus. Sitä käytettäessä oletetaan tapahtuvan vähemmän potilaan veren aktivoitumista ja mikroembolisaatiota kuin käytettäessä tavanomaista sydänkeuhkokonetta.

Miniperfuusio osoittautui ohitusleikkauspotilaiden hoidossa yhtä käyttökelpoiseksi kuin perinteinen sydänkeuhkokone. Miniperfuusion käyttöön liittyi vähäisempi veren laimeneminen ja potilailla esiintyi vähemmän silmänpohjan mikroembolisaatiomuutoksia kuin käytettäessä perinteistä sydänkeuhkokonetta.

Aorttaläppäleikkauspotilailla ilmeni enemmän mikroembolisaatiomuutoksia kuin ohitusleikkauspotilailla. Niitä ei voitu tilastollisesti merkitsevästi vähentää miniperfuusiotekniikalla.

Tulehdussolujen aktivaatio oli vähäisempää miniperfuusion käytön jälkeen. Muiden yleistä tulehdusvastetta ja veren hyytymisjärjestelmää mittaavien merkkiaineiden pitoisuudet suurenivat kuitenkin samalla tavalla kuin perinteisen sydänkeuhkokoneen käytön jälkeen.

Tutkimuksessa käytetyssä eläinmallissa suoliston limakalvon vaurio oli samanlainen molemmilla tekniikoilla. Suoliston alueen löydökset vahvistavat aiempaa olettamusta suoliston haavoittuvuudesta sydänleikkauksen jälkeen.

Kuva: Pixmac