1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Minne menet, Käypä hoito?
Ajan­kohtai­sta

Minne menet, Käypä hoito?

Rintasyövän hoito ei kuulu enää Käyvän hoidon piiriin, vaan erikoislääkäriyhdistys teki oman suosituksen. Uusi hoitosuositus vastaa kentän toiveisiin ja 
käytännön työn tarpeisiin, 
dosentti Riikka Huovinen kertoo irtautumisen taustoista.

Minne menet, Käypä hoito? Kuva 1 / 1

Rintasyövän hoito ja seuranta kuului aivan ensimmäisten Käypä hoito -suositusten joukkoon, mutta enää sitä ei löydy Käypä hoito -sivuilta tai Terveysportista.

Isäntäyhdistys Suomen Rintasyöpäryhmä päätti irtaantua Käyvästä hoidosta ja palata juurilleen tekemään omaa valtakunnallista hoitosuositustaan rintasyövän hoidosta ja diagnostiikasta.

– Kentältä toivottiin diagnostiikkaan ja hoitoon paneutuvaa suositusta, joka palvelisi hyvin käytännön työssä. Tämä on paluuta entiseen, sillä 1990-luvulla yhdistys teki omaa hoitosuositustaan ennen Duodecimin Käypää hoitoa, kertoo Suomen Rintasyöpäryhmän sihteeri, syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen TYKS:stä.

Tukea teollisuudelta

Parinkymmenen hengen työryhmä valmisteli suositusta vuoden ajan. Tukea työn painatukseen saatiin lääketeollisuudelta.

Käypä hoito -mallista yhdistyksen suositus eroaa myös siinä, että sidonnaisuuksien ilmoittamista ei katsottu tarpeelliseksi.

– Suositus ei perustu Käypä hoito -sab­luunaan ja näytönastekatsauksiin. Sanamuotona käytetään, että näin tehdään tai suositellaan tehtävän. Osa työryhmästä on ollut myös Duodecimin suositustyössä mukana, mikä on toki ­ollut hyvä pohja tutkimustulosten tarkasteluun.

Juuri valmistunutta 75-sivuista suositusta jaetaan jäsenille, yliopistosairaaloihin ja se tulee myös luettavaksi yhdistyksen kotisivuille.

– Käypä hoito -suositukset on tarkoitettu kaikille lääkäreille, mutta tässä pystytään käsittelemään asioita yksityiskohtaisemmin. Suosituksessa esimerkiksi kerrotaan tarkasti rintasyövän liitännäishoidossa käytettävien sytostaat­tien annosteluohjeet, Huovinen kertoo.

Käypä hoito ei taivu kaikkeen

Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärien (FINCOG) työryhmä sai joulukuussa valmiiksi uuden gynekologisten syöpien hoitosuosituksen. Vastaavia kelpo hoidoksi kutsuttuja suosituksia on syöpätautien alalla useita.

– Tieto uusiutuu niin nopeasti, että Käypä hoito -prosessi olisi tällaisen suosituksen tekoon liian kankea. Suositus on tarkoitettu maan sairaaloihin hoito-ohjeeksi, kertoo FINCOG:n puheenjohtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Arto Leminen HYKS:stä.

Suositusta aiotaan päivittää tarpeen mukaan vuoden–kahden välein.

– Saamme näin levitettyä tiedon nopeasti, jos alalle tulee esimerkiksi uusi, mullistava hoitomuoto. Käypä hoito -prosessi olisi tähän tarkoitukseen liian kankea ja hidas.

Leminen on ollut mukana munasarjasyövän Käypä hoito -työryhmässä ja näkee molempien järjestelmien edut.

– Tämä suositus valmistui noin yhdeksässä kuukaudessa, mutta mielestäni voitaisiin reagoida vieläkin nopeammin. Munasarjasyövän Käypä hoito -suositus valmistui 2001, ja ensimmäinen päivitys kuuden ja toinen viiden vuoden kuluttua, hän vertaa.

Leminen muistuttaa, ettei kaikista ­aiheista ole saatavilla laajoja, satunnaistettuja tutkimuksia näytönastekatsauksiin, joihin Käypä hoito pitkälti tukeutuu.

– Tietyissä tilanteissa tarvitaan myös kliiniseen kokemukseen perustuvaa tietoa ja parhaiden asiantuntijoiden kannanottoja.

Prosessi takaa 
luotettavuuden

Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, dosentti Jorma Komulainen myöntää prosessin olevan raskas ja pitkä.

– Samalla se takaa suositusten objektiivisuutta ja luotettavuutta, hän muistuttaa.

Näyttöön perustuvia hoitosuosituksia on julkaistuna 101. Uusia suosituksia on tekeillä muun muassa aikuisten syömishäiriöistä ja olkapään kiertäjäkalvosimen sairauksista.

Uusia aiheita ehdotetaan jatkuvasti, joten jatkossa on tarkoitus karsia vanhentuneita suosituksia.

– On katsottu, että resurssit riittävät noin sadan suosituksen ylläpitoon. Sairauksien diagnostiikkaan, kuntoutuksen ja ehkäisyyn on mielekästä tehdä hoitosuosituksia, mutta esimerkiksi tautien syihin tai ennusteeseen ne eivät ­sovi samalla tavalla, Komulainen sanoo.

Komulainen pitää Suomen Rintasyöpäryhmän poistumista Käyvän hoidon piiristä poikkeuksellisena.

– Vastaavaa ei ole näköpiirissä eikä tietenkään toivottavissakaan. Yhteistyö erikoislääkäriyhdistysten kanssa on toiminut hyvin.

Lisää kuntoutuksen näkökulmaa

Komulaisen mukaan suositustyössä huomioidaan jatkossa aiempaa enemmän myös kuntoutuksen näkökulmaa.

– Haasteena on, että kuntoutukseen liittyvää näyttöä on vähemmän esimerkiksi lääkehoitoihin tai operatiivisiin hoitoihin verrattuna, mutta alan tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti 10 ­viime vuoden aikana.

Myös suositusten käyttöönoton seurantaa ja verkkosivuston käytettävyyttä kehitetään.

– Kiinnitämme yhä enemmän huomiota siihen, että oleelliset asiat nousevat suositusten sähköisissä versioissa selkeämmin esille ja jatkokäyttöön. Olemme muutamien vuosien ajan myös kehittäneet muiden tahojen kanssa indikaattoreita, joilla seurataan suositusten käyttöönottoa terveydenhuollossa.

Uusia aihe-ehdotuksia arvioidaan johtoryhmässä muun muassa hoitokäytäntöjen vaihtelevuuden, kansanterveys­näkökulman ja kustannusvaikutusten näkökulmista.

Pian myös suositusehdotusten foorumi laajenee. Duodecim, Finohta ja ­Fimea avaavat huhtikuun aikana verkkosivuston hoitosuositusten ja terveydenhuollon menetelmäarvioiden aihe-ehdotuksia varten. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja parantaa työnjakoa.

Edelläkävijä 
sähköisyydessä

THL:n tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä on ollut alusta asti mukana tekemässä Käypä hoito -suosituksia ja oli myös ensimmäinen päätoimittaja. Hän näkee niiden vahvuuden laadukkaassa tutkimustyössä ja jatkuvassa päivityksessä.

– Suositusten vahvuutena on se, että niitä tehdään kollegoilta kollegoille. Käypä hoito -suositukset ovat tasoltaan ja menetelmiltään maailman huippuluokkaa. Myös sähköiseen muotoon tarttuminen heti alkuvaiheessa oli erityisen tärkeää. Nyt suositukset ovat helposti saatavilla päivittäisessä työssä ja kattavat ison osan asioita, joita terveydenhuollossa hoidetaan.

Mäkelän arvion mukaan suositusjärjestelmä on lähes 20-vuotisen historiansa aikana yhtenäistänyt Suomen lääkärikunnan kantoja ja vahvistanut näyttöön perustuvaa ajattelutapaa. Myös hoitokäytännöt ovat yhtenäistyneet eri puolilla maata.

– Lääkäreiden lisäksi kansalaiset, media ja potilasjärjestöt ovat ottaneet suositukset vahvasti käyttöönsä. Käypä hoito koetaan kansallisena ohjaavana välineenä. Ne eivät kuitenkaan ole mikään keittokirja, jonka mukaan jokaista potilasta tulisi hoitaa samalla tavalla, vaan niiden tietoa sovelletaan joka potilaaseen yksilöllisesti.

Käypää hoitoa 
on monistettu Baltiaan

Muualla Pohjoismaissa ei ole Käypää hoitoa vastaavaa, lääkärijärjestöjen ylläpitämää riippumatonta hoitosuositusjärjestelmää, Marjukka Mäkelä kertoo.

Ruotsin sosiaalihallitus on teettänyt joitakin suosituksia. Norjassa niiden teko on ollut kaupallisen yrityksen hallussa.

– Tanskan tilanne on hajanainen, sillä maan lääkintöhallitus on ostanut suositukset Norjasta ja kunnat puolestaan Britanniasta, jolloin osa suosituksista on ollut ristiriidassa keskenään. Vain yleislääkärijärjestö on tehnyt isomman sarjan omia suosituk­siaan, Mäkelä kertoo.

Lääkärijärjestöjen hoitosuosi­tuksia on muun muassa Skotlan­nissa, Isossa-Britanniassa ja Brasiliassa. Myös Hollannissa on pitkä perinne suositusten teosta, mutta ohjeet on tehty erikseen yleislääkäreille ja erikoislääkä­reille.

Suomen mallia on myös viety ulkomaille. Lääkärin käsikirjaa 
on käännetty paitsi englanniksi myös Viroon, Venäjälle ja saksankieliselle alueelle.

– Viroon Lääkärin käsikirja käännettiin lähes sellaisenaan mutta saksankielisiin maihin toimittaen, jolloin hoitokäytäntöjä on sovellettu ja mukaan on tullut myös Saksassa käytettyjä homeopaattisia valmisteita.

Mäkelä pitää kansallisia ­suosituksia tarpeellisina.

– 1990-luvulla pohdittiin ­mahdollisuutta kääntää suosi­tuksia esimerkiksi Hollannista, mutta pian ilmeni, ettei se olisi järkevää. Hoitokäytännöissä on niin suuria eroja, esimerkiksi nieluviljelyä ei ollut Hollannissa tapana käyttää.

Maria van der Meer
Kuva: Vesa-Matti Väärä

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.