Kuhmon rajanaapuri Kostamus virittelee yhteistyötä suomalaisten kanssa. Tarvetta olisi mm. uusia teknologioita koskevalle koulutukselle. – Vaikka lääkärin vastaanotolle pääsee helposti, hoitoon, kuten pallolaajennukseen tai tekonivelleikkaukseen ei pääse ajoissa, kertoo varaylilääkäri Ljudmila Andrejeva Kostamuksen sairaalasta.

Kuhmon rajanaapuri Kostamus virittelee yhteistyötä suomalaisten kanssa. Nyt kaupunki tähtää sairauksien ehkäisyyn.

Nuorten ihmisten asuttamassa Kostamuksessa on helppo löytää työpaikka tai päästä lääkärin vastaanotolle. Suomalaisten rakennusmiesten aikoinaan rakentaman kaivoskaupungin työttömyysprosentti on olematon ja kaupungin sairaalan lääkäripula muisto vain. Syntyvyys on reilusti kuolleisuutta isompi ja lastenvaunuja näkee katukuvassa usein.

Monet asiat ovat Kostamuksessa juuri päinvastoin kuin muualla Karjalan tasavallassa – tai rajan länsipuolella Kainuussa.

– Toisaalta, vaikka lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsee helposti, tarvittavaan hoitoon, kuten pallolaajennukseen tai tekonivelleikkaukseen ei pääse ajoissa, kertoo varaylilääkäri Ljudmila Andrejeva Kostamuksen sairaalasta.

Ylivoimaisesti yleisin kuolemansyy ovatkin sydän- ja verisuonitaudit. Ne ovat myös tavallisin sairaalahoidon aihe.

Tilanne parempi kuin takavuosina

Terveydenhuollon tilanne Kostamuksessa on kaikesta huolimatta parantunut viime vuosina ja käytettävissä olevat varat ovat kasvaneet joka vuosi. Kaksi vuosikymmentä Kostamuksen sairaalan johtavana lääkärinä työskennellyt Andrejeva muistaa hyvin 1990-luvun vaikeat ajat, kun lääkkeisiin ei ollut varaa, injektioruiskuja jouduttiin käyttämään monta kertaa ja palkkoja ei voitu maksaa kolmeen kuukauteen.

Nyt tilanne on toinen ja lääkkeiden ja kertakäyttöruiskujen lisäksi on voitu hankkia myös monia uusia diagnostisia välineitä. Joulukuussa sairaalaan saadaan 1,5 miljoonan euron arvosta välineitä, mm. tietokonetomografialaite. Silti terveyspalveluihin on yhtä asukasta kohden käytettävissä vain noin 200 euroa vuodessa.

– Se selittää monta meidän ongelmistamme, sanoo ylilääkäri Jevgeni Shubin Kostamuksen sairaalasta.

Lääkärissäkäyntejä paljon

Keskimäärin kostamuslainen käy lääkärin vastaanotolla 8–9 kertaa vuodessa. Osa käynneistä johtuu Andrejevan mukaan byrokratiasta: esimerkiksi diabeetikko joutuu käymään lääkärin vastaanotolla tämän tästä vain saadakseen lääkkeet maksutta.

Muutenkin tarkastuskäyntejä on paljon. Normaalin raskauden aikana odottava äiti käy lääkärin vastaanotolla 12 ­kertaa. Koululaisille tehdään laaja terveystarkastus EKG-rekisteröinteineen ja laboratoriokokeineen joka toinen vuosi. Poliklinikalla työskentelee erikoislääkäreitä, joiden vastaanotolle pääsee kun ­ilmoittautuu. Ongelmana onkin, että kun potilas itse valitsee minkä alan erikoislääkärille menee, käynnit eivät aina ole perusteltuja.

Tästä huolimatta sairauksien ehkäisy on lapsenkengissä, eikä väestö innostu elämäntapavalistuksesta. Verenpainekoulukin kärsii oppilaspulasta, vaikka palkkioksi pääsisi sydänfilmiin ja kolesteroliarvojen mittaukseen jonottamatta.

Hyvän lääkäritilanteen houkuttamina yhä useammat syrjäisten Kalevalan ja Mujejärven piirien potilaat hakeutuvat hoitoon Kostamukseen. Etenkin Mujejärven piirin pieniin kyliin on vaikea saada lääkäreitä.

Jos potilasta ei voida hoitaa Kostamuksessa, hänet lähetetään 500 kilometrin päähän Petroskoihin. Näitä siirtoja on keskimäärin kahden viikon välein. Huonokuntoisia potilaita kuljetetaan lento­koneella, sillä tiet ovat huonot ja junamatka pitkä.

Yhteistyötä rajan yli

Terveydenhuollon yhteistyötä itärajan yli halutaan lisätä. Venäjällä olisi tarvetta tiedolle ja koulutukselle sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä, terveyden edistämisestä sekä uusista lääketieteen teknologioista. Ihmisten liikkumisen lisääntyessä rajan ylittäviin potilassiirtoihin halutaan luoda yhteiset säännöt.

Tämä selvisi, kun terveydenhuollon väkeä Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta pääsi tutustumaan Kostamuksen terveydenhuoltoon lokakuussa.

– Yritämme saattaa Kainuun ja Kostamuksen terveydenhuollon toimijoita ­yhteen, sanoo vastuualuejohtaja Marja-Leena Kärkkäinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

– Keskeinen asia on kansalaisten li­sään­tyvä liikkuminen naapurimaassa. Joudumme yhä enemmän rakentamaan yhteistyötä, miten potilas voi siirtyä tai hänet voidaan siirtää rajan yli, hän näkee.

Ylilääkäri Jevgeni Shubin kertoo viime kesänä olleen kolme potilassiirtoa rajan yli, kun ihmiset olivat joutuneet hoitoon naapurimaassa.

– Tarvitaan toimiva malli, jotta kumpikin osapuoli tietää, miten toimia näissä tilanteissa, hän sanoo.

Anne Seppänen
kuva: Juha Hankila

Lue koko juttu perjantaina 25.11. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.