Kirurgilta vaaditaan paljon muutakin kuin hyviä kädentaitoja.

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Susanna Kauhanen pesee käsiään ja valmistautuu päivän ensimmäiseen leikkaukseen Jorvin sairaalassa. Mukana on taas visitor eli vieraileva kirurgi, tällä kertaa Norjasta.

Tulijoita on viime aikoina riittänyt. Kollegoiden kyselyt tukkivat Kauhasen sähköpostin sen jälkeen, kun hän esitelmöi Britanniassa tuhannelle kuulijalle vesiavusteisesta vapaasta rasvansiirrosta koko rinnan rekonstruktiossa.

Kauhasella on menetelmästä vahva kokemus ja tutkimustietoa. HYKS:n plastiikkakirurgian klinikan Jorvin yksikössä sitä on käytetty jo kauan, muualla maailmassa se vasta yleistyy.

- Vierailut ovat antoisia puolin ja toisin, mutta vierailijoita ei voi ottaa koko ajan, Kauhanen sanoo.

Vapaa rasvansiirto rintarekonstruktiossa on yksi esimerkki suomalaisesta huippukirurgiasta. Vierailut taas ovat olennainen osa huippukirurgiksi kasvamista.

Tekniikan oppii jokainen

TAYS:n plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Hannu Kuokkanen katsoo, että huippukirurgien henkilöiminen ei ole mielekästä. Standardit puuttuvat.

Kuokkasella on laaja näkemys kirurgilta vaadittavista ominaisuuksista. Hyvät kädentaidot eivät riitä.

- Korostan nuorille koulutusvaiheessa, että tekninen osaaminen on kaikkien saavutettavissa. Siihen tarvitaan toistoja. Huippukirurgi on sellainen, joka hoitaa oman alansa vaikeita potilaita, kehittää alaa, toimii hyvin työyhteisössään ja osaa kohdata potilaan.

Työ on jatkuvaa koulua

Kuokkanen muistuttaa, että kirurgin kouluttautuminen ei lopu koskaan. Koulutusjärjestelmässäkin löytyy aina jotain, joka voitaisiin tehdä paremmin.

Hän kaipaa Suomeen fellow-koulutuksen kaltaista järjestelmää, jossa erikoislääkärin tutkinnon jälkeen suoritetaan suppeamman erikoisalan pätevyys. Tällainen toteutuu nyt epävirallisesti ja ilman todistuksia.

Kuokkasesta nuorten kirurgien olisi myös hyvä päästä tekemään ohjatusti enemmän erilaisia, vaativia toimenpiteitä mestarin mukana. Samaa mieltä on Suomen kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, vatsaelinkirurgian professori ja HYKS:n ylilääkäri Pauli Puolakkainen.

- Sairaalamaailman paineet tuovat paljon rutiinileikkauksia. Nuoren kirurgin koulutus hidastuu joskus, jos hän joutuu liikaa rutiinitöihin.

Kirurgi matkustaa, ei potilas

Pauli Puolakkainen yhtyy Kuokkaseen myös siinä, että kädentaidot eivät ole kirurgin ensisijainen ominaisuus.

- Jotkut sanovat, että kirurgi vain leikkaa, eikä ajattele. Taistelen tätä käsitystä vastaan, hän sanoo.

Puolakkainen korostaa kirurgin osaamisessa taitoa arvioida, mikä on oikea leikkaus kullekin potilaalle. Joskus oikea vaihtoehto on jättää leikkaamatta. Myös kudostuntemus on tärkeää. Sitä on hyvä harjoitella jo runkokoulutuksessa koe-eläimillä.

Puolakkainen toteaa, että Suomesta ei nykyään jouduta lähettämään yhtään leikkauspotilasta ulkomaille. Tämä kertoo osaamisen tasosta. Kirurgien sen sijaan on hyvä matkustaa.

- Itse olen asunut tai vieraillut muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa. On tarpeellista nähdä, että hyviin tuloksiin voi päästä eri paikoissa vähän eri tavalla. Naapurisairaaloissakin on eroja.

Suomi vetää vierailijoita

Jorvin plastiikkakirurgian yksikössä käy 6-8 vierailevaa kirurgia vuodessa. Susanna Kauhasen mukaan klinikka joutuu jopa rajoittamaan tulijoiden määrää, jotta heistä ehditään huolehtimaan hyvin eikä omien erikoistuvien koulutus kärsi.

Kauhanen työskentelee päivystysaikana myös Töölön sairaalassa, jossa ulkomaalaisia vierailijoita ja stipendiaatteja on usean kuukauden jaksoissa pitkin vuotta. Isommassa yksikössä heille on tilaa.

Opintovierailulle päädytään usein konferenssimatkoilla luotujen kontaktien avulla. Kirurgin on hyvä osata verkostoitua.

Kauhaselle kollegojen opettaminen on luontevaa. Hän opettaa jatkuvasti, joko opiskelijoita, nuoria kirurgeja tai vierailijoita.

- Lyhyessäkin vierailussa ehtii ammentaa paljon kokemusta ja tietoa. Juttelemme pitkin päivää, leikkaamme yhdessä, vaihdamme ideoita ja opimme toistemme työkulttuureista. Se on stimuloivaa.

Huippukirurgin rakennuspalikat

➤ Korkeatasoinen koulutus ja harjoittelu esimerkiksi simulaattorilla.

➤ Kokemus. Paljon perusleikkauksia nuoresta lähtien.

➤ Työskentely yksikössä, jossa oman erikoisalan potilasmäärä on riittävä.

➤ Osaamisen rakentaminen mestari-kisälli-periaatteella.

➤ Kannustava ilmapiiri, joka sallii kokeilunhalun. Usko synergiaan.

➤ Kouluttautuminen ulkomailla esimerkiksi fellow-järjestelmän kautta. Opintovierailut koko uran ajan.

➤ Halu kehittää omaa alaa ja seurata sitä kansainvälisesti. Esitelmät kansainvälisissä kongresseissa.

➤ Hyvät tiimi- ja verkostoitumistaidot.

➤ Kyky kommunikoida potilaan kanssa.

➤ Valmius kouluttaa ja jakaa omaa osaamista muille.

➤ Taito tiedottaa aktiivisesti, kirjoittaa artikkeleita ja esiintyä mediassa.