Ajan­kohtai­sta

Miten vastata opiskelijan mielenterveyspulmiin?

Nuorta aikuista askarruttavat sosiaaliset tilanteet ja yksinäisyys, ja liian moni turvautuu alkoholiin.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/NuorimiesjuobyPhotoroller-Pixmac000000947862.jpg

Opiskelijoilla on paljon jatkuvia tai toistuvia oireita, mutta myös pitkäaikaissairauksia. Heitä askarruttavat sosiaaliset tilanteet ja oma yksinäisyys. Joka kolmas on huolissaan painostaan. Monet opiskelijamiehet käyttävät huolestuttavan paljon alkoholia.

Tämä kävi ilmi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) sähköisen terveystarkastuslomakkeen vastaustietoja tutkittaessa. Sätky-kyselyllä on viime syksykstä alkaen seulottu ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoita ja pyritty löytämään heidät, jotka tarvitsevat tarkempia terveystarkastuksia ja muita palveluita.

Terveydenhoitajat arvioivat lomakkeen perusteella, onko tarvetta kutsua opiskelija henkilökohtaiseen terveystapaamiseen ja lähettävät opiskelijalle palauteviestin jatko-ohjeineen.

Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat kyselyssä, miten näihin huoliin on vastattu?

– Tätä on erityisen paljon pohdittu meillä nyt aivan viime vuosien aikana, kun korkeakouluopiskelijoidenkin joukossa mielenterveysterveysongelmat ovat yleistyneet, sanoo YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen.

Pynnösen mukaan huolestuneina on seurattu myös nuorten aikuisten psyykkisistä syistä myönnettyjen sairauslomien, terapioiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymistä.

YTHS:n mielenterveyspalveluissa pätevät yleiset hoitotakuurajat, mutta paikoin jonotusajat ovat pitkittyneet yli puolen vuoden.

– Parhaillaan meillä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 236 opiskelijan jono, ja parisenkymmentä heistä on jonottanut yli kuusi kuukautta, kertoo Pynnönen.

YTHS:ssa onkin mietitty, miten vastata opiskelijoiden muuttuneisiin tarpeisiin. Kiireelliset tapaukset ohjataan aina johonkin palvelupisteeseen, mutta esimerkiksi mielenterveyspalveluiden päivystystä ei voida järjestää.

Yhteistyötä tehdään myös opiskelukaupunkien muiden palveluntuottajien kanssa. Päihdepalveluissa on turvauduttu muun muassa a-klinikkasäätiöön.

– Päihteidenkäyttö on kuitenkin nuorten aikuisten parissa yleistä, joten päihdeongelmiakin esiintyy. Niiden yhdistyminen mielenterveysongelmiin ja ylipäänsä mielenterveysongelmien monimutkaistuminen on huolettanut meitä viime aikoina erityisesti. Ei ainoastaan mielenterveyspalveluiden kysyntä kasva, myös niiden todellinen tarve on kasvanut, toteaa Päivi Pynnönen.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030