Maailmassa on pula radioaktiivisesta molybdeenista, josta saadaan teknetium-99m-radionuklidia sairaaloiden gammakuvauksia varten. Ajoittain pula on jo viivästyttänyt potilaiden tutkimuksia. Suomeen molybdeenia on toistaiseksi riittänyt.

Suomessa tehdään yli 40 000 diagnostista isotooppitutkimusta vuosittain. Niistä yli 80 prosentissa on merkkiaineena teknetium-99m-radionuklidilla leimattu radiolääke. Teknetium on nopeasti hajoava radionuklidi, jota käytetään erityisesti luuston, sydänlihasverenkierron, keuhkoverenkierron ja vartijaimusolmukkeiden gammakuvauksissa.

Teknetium-99m-radionuklidin puoliintumisaika on vain kuusi tuntia. Siksi sitä ei voi ostaa varastoon, vaan sitä tuotetaan sairaaloissa päivittäin sen emoaineesta molybdeenistä erityisellä molybdeeni-teknetium-generaattorilla. Molybdeeni-99-radionuklidin puoliintumisaika on sekin lyhyt, 66 tuntia. Niinpä sairaalat tarvitsevat uusia generaattoreita viikoittain.

Molybdeenia tuottaa läntisessä maailmassa kuusi tutkimusreaktoria, jotka sijaitsevat Kanadassa, Alankomaissa, Ranskassa, Belgiassa ja Etelä-Afrikassa. Kaikki reaktorit ovat yli 40 vuotta vanhoja.

Vanhat reaktorit reistailevat

Viime syksynä Kanadan, Belgian ja Ranskan reaktorit olivat yhtä aikaa määräaikaishuollossa. Samaan aikaan Hollannin Pettenin HFR-reaktorissa havaittiin korroosiota ja se jouduttiin sulkemaan. Yllättäen kaikki merkittävät molybdeenintuottajareaktorit olivat poissa pelistä.

Euroopassa molybdeenipula vaikeutti tuhansien potilaiden tutkimuksia. Suomessa syksyn tuotantokatkos ei ehtinyt aiheuttaa ongelmia. Vuosihuollossa ollut Kanadan reaktori saatiin muutamassa päivässä takaisin tuotantoon.

Toukokuussa 2009 Kanadan NRU-reaktorissa havaittiin korroosion aiheuttama raskasvesivuoto. Vuoto aiheutti reaktorin sulkemisen, jonka arvioidaan kestävän useita kuukausia. Muut reaktorit toimivat, mutta niiden vuosihuollot voivat aiheuttaa ongelmia molybdeenituotannossa.

– Suomen tarvitsema molybdeenimäärä on kuitenkin niin pieni, että ilmeisesti meille molybdeeniä saadaan riittävästi, arvelee HUSLABin isotooppifyysikko Inkeri Sippo-Tujunen Jorvin sairaalasta.

Molybdeenintuotannon tulevaisuuskin on hämärän peitossa. Uusia reaktoreita pitäisi saada vanhojen tilalle. Kanadassa oli jo rakenteilla kaksi uutta tutkimusreaktoria, mutta suunnitteluvirheen takia niitä ei saatu käyttöön. Ranskassa rakennetaan uutta reaktoria, Belgiassa ja Hollannissa suunnitellaan uusia reaktoreita.

Molybdeenintuotannon turvaamiseksi olisi parempi, että kaikki reaktorit eivät olisi yksittäisten valtioiden omistuksessa ja niiden veronmaksajien varassa. Vaarana on, että valtiot vaikkapa taantuman vuoksi jarruttelevat reaktorihankkeitaan.

– Eurooppaan pitäisi saada EU:n hallitsema yhteinen molybdeenintuottaja, Sippo-Tujunen pohtii.

Hertta Vierula