Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle viisi prosenttia muistisairaista ja heidän läheisistään oli osallistunut sopeutumisvalmennukseen tai varhaiskuntoutuskurssille.

Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle viisi prosenttia sekä muistisairaista että heidän läheisistään oli osallistunut sopeutumisvalmennukseen tai varhaiskuntoutuskurssille, osoittaa Muistiliiton Repeat-tutkimus.

Tutkimuksen päätutkijan, Muistiliiton asiantuntijalääkärin Kati Juvan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa onkin lisättävä sekä tietoa muistisairaiden kuntoutusmahdollisuuksista että motivointia kuntoutukseen osallistumiseen.

Kuukauden kuluttua diagnoosista 90 % sairastuneista ilmoitti olevansa vielä ilman kuntoutussuunnitelmaa. Noin puolet sairastuneista ja omaisista kokee, etteivät he ole saaneet tietoa kuntoutuksesta.

– Joskus suunnitelma on tehty terveydenhuollossa, mutta potilas itse tai hänen läheisensä eivät miellä sitä varsinaiseksi kuntoutussuunnitelmaksi, Juva toteaa.

Hänen mukaansa onkin tärkeää, että potilas ja läheiset saavat selkeät ohjeet ja apua päivärytmiin, lääkkeiden ottamiseen sekä erilaisen kuntoutuksen ja lääkärikäyntien toteuttamiseen ja seurantaan. Heidän on tärkeää myös tietää, että suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti heidän kanssaan.

– Kuntoutussuunnitelmaa ei pitäisi joutua vaatimaan, vaan se pitäisi saada oman muistihoitajan kautta heti sairastumisen jälkeen, Juva huomauttaa.

Tutkimukseen osallistui Suomessa 290 potilas–omaisparia, joille tehtiin kirjalliset kyselyt yhden, kolmen, kuuden ja 12 kuukauden kuluttua diagnoosista. Tutkimus tehtiin vuosina 2010–12.

Kuva: Pixmac