Väitöstutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä MRSA-bakteeri voidaan tunnistaa potilasnäytteestä ilman bakteeriviljelyä.

Väitöstutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä MRSA-bakteeri voidaan tunnistaa potilasnäytteestä ilman bakteeriviljelyä.

LL, FM Teppo Stenholm kehittämä menetelmä (TPX-MRSA) hyödyntää epälineaarista optiikkaa mikrobin tunnistamiseen. Menetelmän avulla potilaan kantama MRSA-bakteeri voidaan varmentaa muutamassa tunnissa. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä tutkimustulosten valmistuminen kestää yleensä useampia vuorokausia.

Väitöskirjatyössä tutkittiin lähes kaikki Suomessa vuoden 1991 jälkeen eristetyt MRSA-bakteerikannat. TPX-menetelmä havaitsi niistä 97,9 %. Menetelmä osoittautui luotettavaksi myös MRSA-positiivisten potilaiden tunnistamiseen suoraan kliinisistä näytteistä.

MRSA-bakteeri on vastustuskykyinen useimmille tunnetuille antibiooteille. Potilaan vastustuskyvyn heikkeneminen altistaa MRSA-infektiolle, mutta bakteeri kykenee aiheuttamaan vakavan taudin myös aiemmin täysin terveelle ihmiselle. MRSA-bakteeri voi ilmentyä myös oireettomana tartuntana. MRSA-bakteeri on viime vuosina levinnyt laajalti myös avohoitoon ympäri maailmaa. Suomessa MRSA-bakteerin esiintyvyys on pysynyt vähäisenä paikallisista epidemioista huolimatta. Vähäinenkin epäily MRSA-tartunnasta johtaa laajamittaiseen MRSA-näytteiden tutkimiseen ja potilaan hoitoon kosketuseristyksessä.

MRSA-negatiiviseksi osoittautuvan potilaan eristysaikaa voitaisiin lyhentää merkittävästi, jos MRSA-tartunta saataisiin selville nopeammin.

LL, FM Teppo Stenholmin väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 18.1.2013.

Kuva: Panthermedia