Nitinolista valmistetulla langalla tehdyt koukistajajänteen korjaukset kestävät kuormitusta selvästi paremmin kuin perinteisesti käytössä olevilla langoilla tehdyt jännekorjaukset, osoitti väitöstutkimus.

Teemu Karjalaisen väitöstutkimuksen mukaan nitinolista voidaan valmistaa hyvin ohuita lankoja, joilla on erinomainen vetolujuus. Tämä on erityisen hyödyllistä käden koukistajajännevammojen korjauksessa, koska sormen jännesauman on kestettävä toistuvaa kuormitusta ja pystyttävä liukumaan ahtaassa jännetupessa. Näiden syiden vuoksi leikkauksen jälkeiset ongelmat ovat yleisiä ja kuntoutus vaativaa.

Käden koukistajajänne korjataan tavallisesti kahdella erillisellä ompeleella. Jänteen sisälle laitetaan 0,2 mm:n paksuisella langalla tehty tukiommel ja pinta ommellaan 0,1 mm:n paksuisella langalla. Molemmat ompeleet vaikuttavat korjatun jänteen vetolujuuteen.

Karjalainen vertasi nitinolilangalla tehtyjä tukiompeleita ja pintaompeleita perinteisillä langoilla tehtyihin ompeleisiin. Nitinolilla tehdyt saumat lähtivät purkautumaan ja hajosivat selvästi suuremmissa kuormissa kuin nykyään käytössä olevilla langoilla tehdyt saumat. Nitinolilangan suuren vetolujuuden vuoksi ommel leikkasi kudosten läpi ennemmin kuin katkesi.

Lisäksi tutkittiin, miten nitinolilangan läpileikkautuvuutta jännekudoksesta voitaisiin vähentää. Langan ote jänteestä parani, kun käytettiin perinteisen pyöreän sijasta monisäikeistä tai litteää lankaa.

Väitöskirjatyössä kehitetyillä korjaustekniikoilla voidaan tehdä huomattavasti kestävämpiä sormen koukistajajänteen korjauksia, mikä voi helpottaa kuntoutusta, vähentää uusintaleikkausten tarvetta ja lyhentää sairauslomia. Työssä kehitettyjä korjaustekniikoita voidaan lisäksi hyödyntää muissa kirurgisissa korjauksissa, jotka ovat vaarassa pettää langan läpileikkautuvuuden vuoksi.

LL Teemu Karjalaisen väitöskirja Nitinolilangan käyttö koukistajajännekirurgiassa (Nitinol shape memory alloy in flexor tendon repair) tarkastetaan 7.12.2012 Oulun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia