1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Muistisairaus muuttaa kieltä
Ajan­kohtai­sta 45/2019 vsk 74 s. 2562 - 2563

Muistisairaus muuttaa kieltä

Vuorovaikutus muistisairaan kanssa sujuu parhaiten, kun puhe ja ruumiinkieli kertovat samaa. Monimutkaiset lauseet ja ympäristön häly vaikeuttavat ymmärtämistä.

Muistisairaus muuttaa kieltä Kuva 1 / 1 Kuva: Jonne Tenvall/Tampereen yliopisto

Pohjoismaisten kielten professori Camilla Lindholm on tutkinut pitkään muistisairaiden kieltä. Sitä analysoidaan esimerkiksi videoitujen keskustelujen avulla. Niistä paljastuu kielen lisäksi kehollisuus ja se, mitä ympärillä tapahtuu. Keskusteluanalyysi tuo esiin toistuvia rakenteita vuorovaikutustilanteissa.

– Keskusteluissa huomaa, miten tärkeitä ovat sanonnat ja kiinteät ilmaukset, Lindholm sanoo.

Laulujen sanat ja arkipäivän fraasit säilyvät usein muistisairaan mielessä. Fraasien käyttö voi helpottaa vuorovaikutusta. Lindholm painottaa, että puheen kannattaa muutenkin olla yksinkertaista. Yhteen lauseeseen kannattaa mahduttaa vain yksi asia.

– Kielen ymmärtäminen muuttuu ja prosessointi hidastuu. Kiirehtiminen aiheuttaa vain sen, ettei vastausta tule.

Kiireisissä hoitotilanteissa käy helposti niin, että hoitaja puuhaa muuta samalla kun puhuu potilaalle. Muistisairaalle tämä voi aiheuttaa ongelmia. Ymmärtämistä auttaa, kun kehonkieli tukee sanottua.

Pitkäaikaishoidossa vuorovaikutusta häiritsee usein taustalla pauhaava televisio tai radio.

– Viestintätilanteen pitäisi olla rauhallinen.

Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman. Se on tunnetasolla ymmärrettävää, mutta muistisairaalle tilanne on usein ahdistava.

Tutkimusidea sai alkunsa keikkatöistä

Lindholm kuvaa, ettei toimivaan kommunikaatioon ole välttämättä yhtä ainoaa, oikeaa ratkaisua. Jos muistisairas ei ymmärrä, jotain on mennyt pieleen. Mutta pitäisikö siinä tilanteessa esimerkiksi antaa potilaalle aikaa ymmärtää sanottu ja toistaa samaa lausetta? Vai pitäisikö kokeilla sanoa sama asia toisin? Uusi muotoilu voi olla ymmärrettävämpi. Tai sitten se voi sekoittaa potilasta lisää.

– Olennaista on reflektoida tapahtunutta ja pohtia, olisiko tilanteessa vaihtoehtoisia tapoja toimia.

Akateeminen tutkimus on poikinut myös käytännön sovelluksen. Lindholm on yksi Memocate-yrityksen perustajista. Yritys tarjoaa koulutusta muistisairaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

Memocate kouluttaa henkilökuntaa ja omaisia parempaan vuorovaikutukseen. Koulutuksissa käydään läpi faktoja kielestä, vuorovaikutuksesta ja muistisairauksista. Lisäksi tehdään käytännön tilanteisiin liittyviä harjoituksia.

Lue myös

Lindholmin oma kiinnostus aihetta kohtaan sai alkunsa, kun hän teki lukio- ja opiskeluaikana keikkatöitä vanhustenhoidossa. Lindholm huomasi, että muistisairailla oli muitakin ongelmia kuin huono muisti.

Sittemmin hän teki väitöskirjansa lääkärien ja kroonisesta särystä kärsivien potilaiden vuorovaikutuksesta. Kun lääketieteellinen vuorovaikutus kiinnosti yhä post doc -vaiheessakin, Lindholm päätti tarttua aiheeseen, joka oli alkanut itää jo vuosia aiemmin.

– Muistisairaiden kielen tutkimus kertoo myös kaikkien ihmisten vuorovaikutuksesta ja ihmisenä olemisesta. Kun systeemi menee rikki, tietyt ominaisuudet korostuvat.

Kun kohtaat muistisairaan potilaan, toimi näin:

› Anna tarpeeksi aikaa

› Käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauseita

› Poista ympäriltä häly ja häiriöt

Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten professori Camilla Lindholm

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Lääkäriliitto tukee hallituksen perhevapaamallia

Jäsenkunta on kysellyt Lääkäriliiton kantaa maan hallituksen helmikuun alussa esittämään perhevapaamalliin, johon Akava otti julkisuudessa kriittisen kannan.

Ajassa
Uudenlainen lukulaite auttaa näkövammaisia arjessa ja työelämässä

Orcamin MyEye -lukulaite lukee tekstiä ja tulkitsee sitä ääneen näkövammaisille korvakuulokkeen kautta.

Ajassa
WHO:n pääjohtaja: Koronavirustapauksia aikaisempaa vähemmän

Uusi koronavirus (COVID-19) ei ole nykytiedon valossa yhtä tappava kuin SARS ja MERS, kertoi eilen Tedros Adhanom Ghebreyesus.

Ajassa
Haitalliset bakteerit hengiltä hampaista uuden menetelmän avulla

Kaksoisvalohoitoon perustuva suomalaistutkijoiden menetelmä ei häiritse suun normaalia bakteeriflooraa eikä aiheuta resistenssiä.

Tieteessä
Gastroskopiat vähenevät, kolonoskopiat lisääntyvät

Tautikirjon muutokset muuttavat endoskopioiden tarvetta.

Tieteessä
Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.