Munuaisvaltimon ahtauman pallolaajentamisesta ei ole selvää hyötyä. Samaan tulokseen päästään lääkehoidolla

Munuaisvaltimon ahtauman pallolaajentamisesta ei ole selvää hyötyä, vaan samaan tulokseen päästään lääkehoidolla, katsoo LL Niina Koivuviita väitöstutkimuksessaan.

Tärkeä tavoite on kehittää ei-kajoavia tutkimusmenetelmiä mm. positroniemissiotomografian (PET) avulla.

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Munuaisvaltimoahtauman esiintyvyys on kasvanut todennäköisesti sekä väestön ikääntymisen että vanhuusiän diabeteksen lisääntymisen takia. Ilmaantuvuuden lisääntymiseen ovat vaikuttaneet myös parantuneet kuvantamistutkimusmenetelmät.

Koivuviidan tutkimuksessa selvitettiin sydämen ja munuaisten verenvirtausta munuaisvaltimoahtaumaa sairastavilla potilailla ennen ja jälkeen ahtauman laajentamisen. Toimenpiteen myötä ei tapahtunut selvää muutosta parempaan sydämen tai munuaisten toiminnassa eikä elinten verenvirtauksessa, jota mitattiin PET-kameralla.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että munuaisvaltimoahtauman seulomisesta ei ole selvää hyötyä. Potilaat kuuluvat kuitenkin suuren riskin ryhmään sydän- ja verisuonitautitapahtumien suhteen. Heidän hoidossaan tulisi siis huomioida tiukat hoitokriteerit valtimokovettumataudin riskitekijöiden suhteen.

Tulevaisuudessa tärkein tavoite olisi kehittää ei-kajoavia tutkimusmenetelmiä, joilla seuloa yksittäiset potilaat, jotka hyötyisivät munuaisvaltimoahtauman laajentamisesta muun hoidon lisänä. Tutkimuksessa käytetty PET-menetelmä saattaa jatkossa osoittautua sellaiseksi.

Kuva: Pixmac