1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu
Ajan­kohtai­sta

Musiikin terapeuttinen vaikutus aivoissa tarkentuu

Suomalaistutkimus tuotti lisää tietoa siitä neurologisesta prosessista, joka näkyy harmaan aineen muutoksina etuotsalohkossa, kun aivoinfarktipotilaille soitetaan musiikkia.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Teppo Särkämön uusimmassa Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensi kertaa, että musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa voi edistää aivojen toipumista, sillä se saa aikaan rakenteellisia muutoksia kognitiivisia ja emotionaalisia toimintoja säätelevillä etuotsalohkon ja limbisen järjestelmän alueilla.

Vokselipohjaisella morfometrialla (VBM) tehdyssä MRI-kuvien analyysissä havaittiin, että musiikkia päivittäin kuunnelleilla potilailla, joilla oli vasemman aivopuoliskon aivoinfarkti, tapahtui harmaan aineen tilavuuden kasvua vauriolta säästyneiden ylemmän otsalohkopoimun, tyvitumakkeiden sekä pihtipoimun etuosan alueilla enemmän kuin potilailla, jotka kuuntelivat päivittäin äänikirjoja tai eivät saaneet kuuntelumateriaalia.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan suomalaistutkijat osoittivat jo aiemmin, että musiikin kuuntelu paransi kielellisen muistin, kuulomuistin ja tarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista sekä vähensi masentuneisuutta ja sekavuutta aivoinfarktin jälkeen. Nyt havaitut harmaan aineen muutokset etuotsalohkolla olivat selvästi yhteydessä parempaan kognitiiviseen kuntoutumiseen kun taas muutokset pihtipoimussa liittyivät vähentyneeseen negatiiviseen mielialaan.

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen Monitieteisen musiikintutkimuksen yksikön, HYKS:n neurologian ja radiologian klinikoiden sekä Barcelonan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa seurattiin 60:tä keskimmäisen aivovaltimon aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista kuuden kuukauden ajan käyttäen neuropsykologisia tutkimuksia sekä aivojen magnetoenkefalografiamittauksia (MEG) ja rakenteellisia magneettikuvauksia (MRI).

Potilaat jaettiin akuuttivaiheessa satunnaistetusti joko musiikin tai äänikirjojen kuunteluryhmään tai kontrolliryhmään, joka ei saanut kuuntelumateriaalia. Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu aloitettiin noin viikon kuluttua infarktista ja sitä jatkettiin vähintään tunnin päivässä seuraavan kahden kuukauden ajan.

Särkämö on tutkinut jo useita vuosia musiikin vaikutuksia aivoinfarktipotilaiden hoidossa, ja tuloksia on julkaistu muun muassa Brain-lehdessä ja MITPress-julkaisuihin kuuluvassa Journal of Cognitive Neuroscience -lehdessä. Lääkärilehdessä julkaistussa Teppo Särkämön ja Minna Huotilaisen katsausartikkelissa käsitellään musiikkia sekä terapeuttisena että aivotoimintoja virkistävänä elementtinä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Lääkäriliitto sai uusia kunniajäseniä

Lääkäriliiton valtuuskunta kutsui kunniajäseniksi Kirsti Pakkalan, Heikki Pälven ja Hanna Salmenpohjan.

Liitossa
Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille

Palkinnot luovutettiin ­Lääkäriliiton 110-vuotisjuhla­tilaisuuden ­yhteydessä Helsingissä.

Ajassa
Hallitus varautuu koronavirukseen rahalla ja koordinaatioryhmällä

THL on päivittänyt tällä viikolla laboratorio- ja toimintaohjeita koronavirukseen liittyen.

Ajassa
HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi

– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo Piia Aarnisalo.

Ajassa
Mitä Lääkäriliitto minulle merkitsee?

Kolme lääkäriä kertoo liiton merkityksestä ja siitä, millaisia ajatuksia liiton juhlavuoden teema terveys ja kestävä kehitys herättää.

Ajassa
Jäsen uskoo vahvaan liittoon

Pirkko Miettinen kertoi Omin sanoin -haastattelussa, että Lääkäriliitosta on ollut helppo saada apua.