Näin muualla päivystetään

Ruotsissa, Norjassa ja Britanniassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten heillä päivystetään.

Maarit Brooks

Terveyskeskuslääkäri, Courtside Surgery -terveyskeskus, jossa itse osaomistajana. Terveyskeskuksen oma väki ­päivystää vain arkipäivisin, ­muulloin palvelu on ulkoistettu. Päivystävä lääkäri tekee myös kiireellisiä kotikäyntejä.

Minna Kuoppamäki-Hansen

Päihde- ja riippuvuussairauksien erikoislääkäri, Pohjois-Norjan yliopistollinen sairaala, mielenterveys- ja päihdeklinikka. Päihderiippuvuuksien erikoisala saa helmikuussa kaivatun etupäivystäjän. Erikoisala on melko uusi, joten järjestelyt eivät ole vakiintuneet.

Ritva Berggren

Anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri, Uumajan ­yliopistollinen sairaala. Ruotsissa arvostetaan päivystäjän lepoaikaa. Suomesta tuttuja erittäin pitkiä päivystys­vuoroja Ritva Berggrenillä ei ole ollut koskaan.

Maarit Brooks on työpaikkansa eli Countryside Surgery -terveyskeskuksen osaomistaja Bristolissa.

Ritva Berggrenin työpaikka on Uumajan yliopistollinen sairaala.

Minna Kuoppamäki-Hansen työskentelee Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalasa Tromssassa.

Britanniassa kuohuttaa erikoistuvan oikeusjuttu

Britanniassa terveyskeskuslääkärit päivystävät vain arkipäivisin, muulloin palvelu on ulkoistettu, kertoo terveyskeskuslääkäri Maarit Brooks. Hän omistaa paikallisen terveyskeskuksen kymmenen muun lääkärin kanssa. Järjestely on tyypillinen Britanniassa.

Terveyskeskuksen päiväpäivystys loppuu kello 18.30, jolloin se siirtyy päivystysfirmalle. Niitä on maassa useita, esimerkiksi mediamoguli Richard Bransonin Virgin Care.

Aamulla päivystys siirtyy takaisin terveyskeskukseen. Päivystävä lääkäri hoitaa päivätyön lisäksi akuutit tilanteet ja käy kiireellisillä kotikäynneillä. Apuna on erikoissairaanhoitaja, jolla on myös oikeudet määrätä joitain reseptejä.

Maarit Brooks on valmistunut Oulun yliopistosta 1980 ja muuttanut ulkomaille jo 1988. Erikoistuvana lääkärinä hän on työskennellyt sairaaloissa Suomessa ja Britanniassa. Briteissä erikoistuvan työviikot olivat jopa 110-tuntisia ja päivystysvuorot "massiivisia". Päivystys alkoi lauantaiaamulla ja loppui sunnuntai-iltana, ja maanantaina taas töihin.

– Jos on ollut 48 tuntia töissä, eihän siinä kukaan voi turvallisesti hoitaa potilaita, hän puuskahtaa.

Vuonna 2016 päivystyssääntöjä uudistettiin. Nykyään erikoistuvien päivystysvuoro kestää enimmillään 24 tuntia. Sen aikana pitää saada 8 tuntia lepoa, josta 5 tuntia klo 22-7 välillä. Mikäli tämä ei onnistu, seuraavana päivänä saa työskennellä 5 tuntia. Jos taas lepoaika on toteutunut, seuraavana päivänä voi olla 10 tunnin työpäivä.

Viime aikoina maassa on puhuttanut tapaus, jossa lastentauteihin erikoistuva nuori lääkäri tuomittiin taposta sen jälkeen, kun Downin syndroomaa sairastava lapsi kuoli hänen päivystysvuorollaan. Hadiza Bawa-Garba oli työskennellyt 12 tuntia ilman taukoa yksikössä, jossa oli akuutti lääkärivaje. Tapaus sattui vuonna 2011, ja viime elokuussa oikeus palautti hänen lääkärinlupansa. Lääkäriyhteisö Britanniassa on voimakkaasti noussut puolustamaan Bawa-Garbaa.

– Pitäisi miettiä, kenellä on vastuu, jos päivystävä lääkäri heitetään kohtuuttomiin oloihin, sanoo Brooks.

Terveyskeskuksissa kouluttautuvat lääkärit päivystävät harjoittelun loppupuolella ja silloinkin paikalla olevan lääkärin avustuksella, kertoo Brooks. Työtahti on sen sijaan terveyskeskuksissakin kova. Vastaanottoaika potilasta kohti on 10 minuuttia.

Norjan päihdeklinikka saa vihdoin etupäivystäjän

– Meillä on erikoinen päivystys, sanoo päihde- ja riippuvuussairauksien erikoislääkäri Minna Kuoppamäki-Hansen. Päihderiippuvuuksien erikoisalalla ei ole lainkaan etupäivystäjiä kuten muilla, vaan erikoislääkärit työskentelevät tarvittaessa sairaalassa, välillä puhelimessa ja muuten ovat kotona, kuvailee Kuoppamäki-Hansen.

Hän on työskennellyt vuodesta 2007 Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalassa Tromssassa mielenterveys- ja päihdeklinikassa.

– Päihderiippuvuuksien erikoisala on melko uusi, joten järjestely on ollut vähän hakusessa.

Helmikuussa tilanne paranee, kun he saavat etupäivystyksen. Ennen tilanne oli hänen mukaansa toivoton. Erikoistuvia lääkäreitä oli vaikea rekrytoida, koska ei ollut tarjota lainkaan päivystystä ja erikoislääkäreitä taas ei houkuttanut, koska päivystystä oli liikaa.

Norjassa erikoistuvilla ei ole Kuoppamäki-Hansenin mukaan yli vuorokauden kestäviä työputkia. Esimerkiksi psykiatrian klinikalla päivystäjän työpäivä alkaa klo 15. Vuoro kestää aamukahdeksaan, minkä jälkeen on kolme tuntia tavallista työaikaa. Kotiin pääsee klo 11.

Erikoistuvilla on siis palautumisaikaa, mutta kääntöpuolena he ovat paljon poissa työpaikalta, sanoo Kuoppamäki-Hansen.

Päihdeosastolla takapäivystäjän, eli nykyisen "sekapäivystäjän", vuoro kestää arkisin kaksi vuorokautta. Täyttä palkkaa maksetaan vain kahdelta aktiivitunnilta, mutta työtä on usein enemmän. Päihdeosastolla on 77 vuodepaikkaa, ja oman osaston potilaiden lisäksi konsultoidaan sairaalaan muita osastoja, alueen pienempiä sairaaloita ja terveyskeskuslääkäreitä. Viime syksynä Kuoppamäki-Hansen teki enimmillään 11 tuntia aktiivitöitä normaalin päivystysvuorokauden aikana.

Hän uskoo, että jatkossa työtunnit vastaavat paremmin sovittua määrää, kun erikoistuvat seulovat tapauksia paikan päällä.

Ruotsissa arvostetaan vapaa-aikaa

Ruotsissa sallitaan herkemmin yksilöllisiä sopimuksia lääkärien työoloissa ja esimerkiksi päivystyksen järjestämisessä kuin Suomessa, kertoo Uumajan yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä anestesialääkäri Ritva Berggren.

Sekä yksittäisen lääkärin että lääkäriliiton asema työnantajan suhteen on maassa vahva. Kun Berggren toimi ylilääkärinä, neuvotteluja oli viikoittain yksittäisten lääkärien ja heidän ay-edustajiensa kanssa virkavapaista, palkkakehityksestä ja yksilöllisistä tarpeista.

– Sen tyyppinen keskustelu on ihan normaalia täällä, Berggren kertoo.

Yleensä yli 55-vuotiaat eivät Ruotsissa enää tee kuin takapäivystystä. Jos oma palautuminen huononee, voi päivystyksen jättämistä pyytää jo aiemmin.

Käytännöt päivystykseen liittyen vaihtelevatkin suuresti sairaaloiden, sairaanhoitopiirien ja erikoisalojen välillä. Esimerkiksi Uumajan pienellä neurokirurgian klinikalla neurokirurgit ovat päivän töissä, minkä jälkeen jatkavat päivystysvuoroon.

Berggren on valmistunut Kuopiosta vuonna 1984 ja erikoistunut Suomessa anestesiaan ja tehohoitoon. Viimeiset 23 vuotta hän on työskennellyt Ruotsissa, missä hän on tehnyt etupäivystystä ja yövuoroja viime vuosiin asti. Sellaisia "megavuoroja" kuin Suomessa oli, ei ole hänellä Ruotsissa ollut ikinä. Lepoaikaa pidetään hyvin tärkeänä.

– Siinä mielessä Ruotsissa ollaan aika pitkällä.

Yleensä päivystäjä tulee iltapäivällä töihin ja pääsee aamulla kotiin. Käytännössä tämä tekee normityötä alkuillan, ja päivystystä on noin kello 21-7. Kun Berggren päivysti aikanaan Uppsalassa, päivystysvuoron jälkeen oli ylimääräinen vapaapäivä.

– Arvostin sitä paljon, koska minulla oli pienet lapset. Päivystysviikosta tuli itse asiassa ihan mukava.

Lue lisää: Näin Suomessa päivystetään

Artikkelia on päivitetty 28.1.2019. Minna Kuoppamäki-Hansenin nimi oli osassa artikkelia kirjoitettu virheellisesti muotoon Hansen-Kuoppamäki.