Ilmastonmuutos osuu köyhien maiden köyhiin naisiin erityisen voimakkaasti. Koulutus ja terveyspalvelut auttaisivat naisia – ja ilmastoa.

Ilmastonmuutos osuu köyhien maiden köyhiin naisiin erityisen voimakkaasti. Koulutus ja terveyspalvelut auttaisivat naisia – ja ilmastoa.

Suurin osa maailman köyhimmistä – niistä 1,5 miljardista ihmisestä, jotka elävät alle dollarilla päivässä – on naisia. Maailman väestörahasto UNFPA:n tuore raportti Maailman väestön tila 2009 kiinnittää huomion naisten rooliin ilmastonmuutoksen uhreina ja toisaalta osana ratkaisua. Raportin mukaan populaatiodynamiikkaan, sukupuolten suhteisiin ja naisten asemaan on toistaiseksi kiinnitetty liian vähän huomiota kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja kansallisia suunnitelmia tehtäessä.

Maailman köyhät ovat muita todennäköisemmin riippuvaisia maataloudesta. Raportin mukaan maan viljeleminen on monissa maissa nimenomaan naisten työtä. He näkevät nälkää tai menettävät elinkeinonsa, kun kuivuus iskee, sateet muuttuvat ennustamattomiksi tai hurrikaanit yleistyvät. Köyhät elävät usein syrjäseuduilla, joilla tulvien, meriveden kohoamisen ja myrskyjen vaara on suuri. Naiset pitävät huolta kotitalouksista, mikä vähentää liikkumismahdollisuuksia ja siten haavoittuvaisuutta säähän liittyvissä luonnonkatastrofeissa. Sukupuolen, maanviljelyn ja ilmastonmuutoksen yhteys ansaitsisi raportin mukaan huomattavasti tämänhetkistä suurempaa huomiota.

Raportissa summataan, että naiset ovat tavallisesti köyhempiä kuin miehet, heillä on vähemmän valtaa omaan elämäänsä, heidän taloudellista panostaan arvostetaan vähemmän ja he kantavat suhteettoman suuren vastuun lisääntymisestä ja lastenkasvatuksesta. Siksi köyhien maiden naiset myös kärsivät ilmastonmuutoksesta miehiä enemmän.

Raportissa siteeratussa tutkimuksessa todetaan, että naiset myös kuolevat luonnonkatastrofeissa miehiä todennäköisemmin.

Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pitäisi ottaa huomioon naisten tarpeet, oikeudet ja mahdollisuudet. Naisten olojen parantaminen – erityisesti paremman kouluttamisen ja terveydenhuollon myötä – vähentää köyhyyttä. Sillä on myös suotuisa vaikutus ilmastoon. Koulutetut naiset saavat vähemmän ja terveempiä lapsia. Myös ehkäisyneuvonta ja muut lisääntymisterveyden palvelut vaikuttavat lapsilukuun ja sen myötä vähitellen myös kasvihuonekaasupäästöihin.

UNFPA:n raportti on luettavissa järjestön sivuilla.

Hertta Vierula
kuva: Melissa Schalke/Pixmac