1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Naiset käyvät koronatestissä miehiä useammin
Ajan­kohtai­sta

Naiset käyvät koronatestissä miehiä useammin

Käyvätkö miehet liian korkealla kynnyksellä testeissä, kysyy ylilääkäri Tapio Seiskari Fimlabista.

Naiset käyvät koronatestissä miehiä useammin Kuva 1 / 1 Kuva: Susan Kiiski-Seiskari

Miehet käyvät koronatestissä naisia harvemmin, mutta positiivisista tuloksista yli puolet todetaan silti miehillä.

Tämä ilmenee laboratorioyhtiö Fimlabin kokoamista tiedoista.

Infektion leviäminen tapahtui muutamassa päivässä, mutta sammutustoimet kestivät neljä viikkoa.

Fimlab tuottaa laboratoriopalveluita Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireille sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle.

Seurannan aikana (13. heinäkuuta – 16. marraskuuta) testatuista henkilöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Positiivisista tuloksista 52 prosenttia todettiin miehillä.

– Tämä herättää kysymyksen, käyvätkö miehet liian korkealla kynnyksellä testeissä, sanoo ylilääkäri Tapio Seiskari Fimlabista.

Aktiivisimmin testattiin työikäisiä naisia. Heidän osuutensa testatuista oli enimmillään lähes viidenneksen suurempi kuin samanikäisten miesten. Tätä selittää luultavasti terveydenhuollon ja opetustoimen henkilöstön runsas testaaminen. Runsas testaaminen ei kuitenkaan tuonut esille vastaavassa määrin positiivisia tuloksia.

Toimenpiteet tepsivät Vaasassa

Vaasan alueella koettiin lokakuussa nopea kiihtymisvaihe.

Tämä näkyi Fimlabin tekemissä testeissä piikkinä. Fimlabin koko toiminta-alueella todettiin syyskuun lopussa 10–12 positiivista koronatestitulosta päivässä. Lokakuun alussa positiivisten tulosten määrä moninkertaistui lähes 90:een päivässä viiden päivän aikana, suurin osa Vaasan seudulla.

Yli 60 positiivisen tutkimustuloksen päivävauhti jatkui kaksi viikkoa. Neljässä viikossa tilanne saatiin hallintaan ja saavutettiin syyskuun lopun ilmaantuvuustilanne.

Infektion leviäminen tapahtui muutamassa päivässä, mutta sammutustoimet kestivät neljä viikkoa.

Lue myös

– Positiivista on se, että vaikkakin joitakin viikkoja meni, ilmaantuvuusluvut saatiin syyskuun tasolle. Se kielii siitä, että jos tehdään oikea-aikaisia ja vaikuttavia toimenpiteitä niin kuin Vaasassa tässä tapauksessa tehtiin, nousevat ilmaantuvuusluvut voidaan kyllä saada hallintaan, Seiskari sanoo.

Tuudittautumisen varaa ei ole

Hän muistuttaa sitkeyden merkityksestä. Toimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, koska itämisajasta johtuen osa tartunnoista ilmenee hitaasti.

– Se vaatii tietynlaista määrätietoisuutta ja ehkä kärsivällisyyttäkin. Pitää uskoa omaan tekemiseen ja lopussa kiitos sitten seisoo.

Tuudittautumisen varaa ei kuitenkaan ole. Tilanne voi riistäytyä käsistä muutamissa päivissä, varsinkin jos testeihin ei hakeuduta lieväoireisena ja vältetä kontaktia toisten ihmisten kanssa.

Viime päivinä ilmaantuvuus on kääntynyt nousuun myös Fimlabin toiminta-alueella.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.