1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Narkolepsiatutkimus vedettiin pois tiedelehdestä
Ajan­kohtai­sta

Narkolepsiatutkimus vedettiin pois tiedelehdestä

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on vetänyt pois Pandemrixin ja narkolepsian välistä mekanismia käsittelevän artikkelinsa Science Translational Medicine -lehdestä. Suomalaistutkija Outi Vaarala vieraili tutkimusryhmän laboratoriossa tänä kesänä.

Narkolepsiatutkimus vedettiin pois tiedelehdestä Kuva 1 / 1

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on vetänyt pois Science Translational Medicine -lehdessä olleen artikkelinsa. Artikkelissa H1N1-rokotuksen aiheuttama narkolepsia ”vahvistettiin” autoimmuunisairaudeksi.

AstraZenecan translationaalisen tutkimuksen johtaja Outi Vaarala vietti kesäkuussa kolmisen viikkoa yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston laboratoriossa immunologi-tutkijaryhmän kanssa. Vaarala toimi vielä tuolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusprofessorina.

– Tunnelma Emmanuel Mignot´n johtamassa laboratoriossa oli hyvin stressaantunut. Mignot kertoi minulle jo heti vierailuni alussa, että he eivät ole pystyneet toistamaan koetuloksia, joihin perustui heidän viime vuoden joulukuussa julkaistu artikkelinsa, Outi Vaarala kertoo.

Artikkelin tärkein havainto oli, että narkolepsiapotilaiden valkosolut tunnistivat poikkeavalla tavalla aivojen hypotalamuksessa erittyvän hypokretiinin. Tämä voisi selittää sen, että narkolepsiassa hypokretiiniä tuottavat solut tuhoutuvat. Lisäksi Pandemrix-rokotteesta oli löytynyt epitooppi, joka muistuttaa ihmisen hypokretiinin rakennetta, mikä olisi voinut selittää sen, miksi Pandemrix laukaisi narkolepsian.

Vaarala: ”Erittäin harvinaista”

Outi Vaarala sanoo, että artikkelin poisveto on erittäin harvinainen teko. Vieläkin poikkeuksellisemmaksi asian tekee se, että ratkaisun tekivät kirjoittajat itse.

– Professori Mignot on tässä kohtaa suoraselkäinen tutkija, luonnehtii Outi Vaarala. Hän huomauttaa, että äskettäin The Economist-lehti julkaisi arvion, jonka mukaan jopa yli puolta huippulehdissä julkaistuista lääketieteellisistä tutkimuksista ei ole voitu toistaa.

Alkukesästä Outi Vaarala keskittyi Mignot´n laboratoriossa tekemään muuta immunologista tutkimusta. Hän ei itse osallistunut artikkelin poisvetoa koskeviin selvityksiin tai keskusteluihin.

Vaarala on juuri aloittanut johtajana Astra Zenecan tutkimuskeskuksessa Mölndalissa Ruotsissa. Hänen työsarkaansa on autoimmuunisairauksien lääkekehityksen varhaisvaihe. Tutkimuksen kohteina on parhaillaan löytää valkosoluista signalointireittejä, joihin uudet lääkemolekyylit voisivat vaikuttaa.

Helsingin yliopistossa hän on edelleen mukana useammassa tutkimusprojektissa. Vaarala sai tänä keväänä muun muassa merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta tavoitteena tutkia suoliston mikrobiston ja immunologisten muutosten yhteyttä lapsilla, joilla on perinnöllinen diabetesriski.

Myös Suomen Lääkärilehti julkaisi verkkosivuillaan joulukuussa aiheesta uutisen, jossa professori Markku Partinen kommentoi tutkimuksen mahdollista merkitystä ja kertoi suomalaisen narkolepsiatutkimuksen tilanteesta. Partinen totesi tuolloin tutkimuksen asettavan enemmän uusia kysymyksiä kuin antavan vastauksia.

Ulla Järvi

Kuva: Suomalaistutkija Outi Vaarala vieraili tutkimusryhmän laboratoriossa tänä kesänä. (THL-viestintä)

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.