1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Neljäsosa Suomen koronavirustartunnoista on ulkomaalaistaustaisilla
Ajan­kohtai­sta

Neljäsosa Suomen koronavirustartunnoista on ulkomaalaistaustaisilla

THL viestii koronasta eri kieliryhmille monissa kanavissa.

Neljäsosa Suomen koronavirustartunnoista on ulkomaalaistaustaisilla Kuva 1 / 1 Kuva: THL

Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvilla. Koko väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.

Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen.

– Kyse on useimmiten monenlaisten tekijöiden kasautumisesta, jotka muissakin väestöryhmissä suurentavat tartunnan riskiä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.

Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt.

Monet kanavat käytössä

THL:ssa on toimintaryhmä, joka tukee alueellisia toimijoita ulkomaalaistaustaisen väestön tartuntojen torjunnassa ja kannustaa ohjeiden ja suositusten noudattamiseen.

Ryhmässä on edustajia myös sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lue myös

Aiheesta viestitään usealla kielellä ja monissa kanavissa.

– Pelkkä tiedon saanti ei erityisesti epidemian pitkittyessä kuitenkaan välttämättä riitä motivoimaan suositusten noudattamiseen, Skogberg sanoo.

Hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöillä ja monikulttuurisuusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä taistelussa virusta vastaan.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.