Neuvotteluja lääkärilakon lopettamiseksi jatkettiin

Neuvotteluja lääkärilakon lopettamiseksi on jatkettu kuukauden tauon jälkeen. Lakon osapuolet ovat tavanneet valtakunnansovittelijan kutsusta tällä ja viime viikolla.

- Keskustelimme siitä, minkälaisia keinoja ja sopimuksen muotoja voitaisiin käyttää, että pääsisimme yhteisymmärrykseen ja että uutta sovintoesitystä voitaisiin ryhtyä tekemään, kuvasi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve tapaamistaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajan Jouni Ekurin ja valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen kanssa.

- Puhumme samoista asioista kuin ennenkin, ja yritämme katsoa, löytyisikö sieltä uusia viisastenkiviä, joita voitaisiin lähteä edistämään tässä tilanteessa, Pälve luonnehti.

- Paine päästä jonkinlaiseen ratkaisuun on lisääntynyt tänä aikana, ja paineen kasvaessa ehkä edellytykset sopiakin paranevat, Pälve totesi.

Heinäkuun alkupuolella KT päätti viedä lääkärilakon vaikutukset potilasturvallisuuteen uudelleen kunnallisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Lääkärilehden mennessä painoon virkariitalautakunnan keskiviikkoisen kokouksen päätös ei kuitenkaan vielä ollut tiedossa.

Lääkäriliiton lakkopäällikkö Heikki Pärnänen ihmettelee KT:n päätöstä. Hän pitää lakkorajojen uudelleen käsittelyä virkariitalautakunnassa täysin perusteettomana.

Pärnänen toteaa ei-kiireellisen hoidon jonojen kasvaneen esimerkiksi avosydänkirurgiassa, jonka jonoista on eniten keskusteltu. Pärnänen kuitenkin muistuttaa, että jono-ongelmaan on haettavissa erilaisia ratkaisuja ja niitä on jouduttu hakemaan ennen lakkoakin.

- Esimerkiksi HUS:ssa avosydänkirurgian jonoja on pidetty hallinnassa tekemällä leikkauksia lisätyö-VES:llä normaalin työajan ulkopuolella. Lakon alettua työnantaja kuitenkin kielsi lisätyö-VES:n käytön. Entinen HYKS-piiri myös osti leikkauksia yksityissektorilta, ja nyt tätä vaihtoehtoa pohditaan TAYS:ssa, Pärnänen huomauttaa.

- Nyt pitäisi keskittyä pääasiaan eli lakon ratkaisuun tähtääviin neuvotteluihin. Lakosta potilaille koituvat hankaluudet ratkeavat vain siten, että ratkaistaan perustilanne. HUS:n avosydänkirurgisen toiminnan lisäämisestä on sitä paitsi jo sovittu paikallisesti.

Virkariitalautakunta kehotti helmikuussa Lääkäriliittoa rajaamaan lakon ulkopuolelle joukon ehdottamiaan toimintoja, kuten sydänkirurgian, neurokirurgian ja palovammojen jälkihoidon. Lääkäriliitto kuitenkin katsoi, ettei niitä ollut tarpeen sulkea kategorisesti lakon ulkopuolelle, vaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi riittää periaate, jonka mukaan välittömästi tutkimuksen ja hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan lakonkin aikana.

Lääkäriliiton kliinisiltä asiantuntijoilta saamien tietojen mukaan 20-80 % näistä toiminnoista on ei-kiireellisiä. Jonotusaika toimenpiteisiin on vaihtelevasti 1-12 kk. Lakon aikana jonot ovat kasvaneet 50-140 %, mutta vain puolet kasvusta johtuu lakosta ja toinen puoli kesästä ja sen aikaisista toiminnansupistuksista.

Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön viikottaisten tiedotteiden mukaan lakon 17 ensimmäisen viikon aikana ei ole jäänyt hoitamatta niitä potilaita, jotka virkariitalautakunnan ja stm:n ohjeiden mukaan on tutkittava ja hoidettava.

- Jos virkariitalautakunnan uusi päätös on vastaava kuin helmikuinen päätös, on Lääkäriliiton kannanotto samansisältöinen kuin ennenkin, koska emme näe tässä asiassa mitään ongelmaa, Pärnänen toteaa.

Virkariitalautakunnan päätökset ovat suosituksia.