Aliarviointi voi heikentää seulonnan osuvuutta.

Seulontatutkimuksena tehtävässä ­sikiön niskaturvotuksen mittauksessa on taipumusta aliarviointiin, havaittiin HUS-alueen synnytysyksiköissä juuri tehdyssä tutkimuksessa. Tuloksissa havaittiin yksikkökohtaisia eroja koko Helsingin ja Uudenmaan erityisvastuualueella

– Aliarviointi voi heikentää seulonnan osuvuutta. Sinänsä HUS-alueella ei tarvitse olla suuresti huolissaan, sillä osuvuus on edelleen erittäin hyvä nyt kahtena peräkkäisenä vuonna, kaikumittausten tulosten vaihtelusta huolimatta, toteaa va. osastonylilääkäri Veli-Matti Ulander Kätilöopiston sairaalasta.

– Jos katsotaan 21-trisomiaseulan tuloksia, päästiin seulontaprosessissa yli 85 %:n osuvuuteen, mikä on kansainvälisestikin katsoen hyvä tulos.

Ulander myöntää, että niskaturvotuksen mittausten mediaanijakauman tulisi luonnollisesti olla samassa kohdeväestössä samanlainen yksiköstä ja seulojasta riippumatta.

– Sikiöseulonta on järjestettävä riittävän suurissa yksiköissä, minkä meidänkin tuloksemme vahvistavat.

Lääkärilehdessä 39/2010 (s. 3112) referoidun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan mittauksissa on usein laatuongelmia ja niihin liittyy vahva ali­arviointitaipumus.

Molemmissa tutkimuksissa yhdistelmäseulonnan laatua selvitettiin MoM:n hajonnan avulla. MoM on mittayksikkö, joka saadaan, kun yhdistetään kaikututkimuksena tehtävä ­sikiön niskaturvotuksen mittaustulos, äidin ikä ja äidin verestä tehtävien ­laboratoriomittausten arvot.

Seulojakohtainen vertailu alkamassa

HUS-alueella 21-trisomian yhdistelmäseulonta aloitettiin vuonna 2008. ­Kesäkuussa tietojärjestelmien inte­graatio vihdoin eteni niin, että nyt seulonnoista saadaan yksikkötasoista tietoa.

Ulanderin mukaan laadunarvioinnissa tulisi päästä seulojakohtaiseen kaikututkimuksen tuloksen arviointiin, mikä HUS:ssa alkanee ensi vuoden alussa. Hän korostaa, että laatua on seurattava jatkuvasti.

– Ongelman tunnistaminen on tär­keää, mutta myös tunnustaminen. Joskus arviointi voidaan ottaa henkilökohtaisena loukkauksena, mistä suinkaan ei ole kysymys. Seulontaan väistämättä kuuluu myös se, ettei kaikkia ­tapauksia löydetä. Jatkuva koulutus on oleellista, Ulander painottaa.

– Laadunvalvontaa vaikeuttaa myös se, etteivät sairaalat tietosuojasyiden ­takia saa THL:n epämuodostumarekisteristä oman alueensa tapauksista tunnisteellista potilastietoa. Emme siis pääse virheellisten negatiivisten seulontatulosten jäljille, Ulander sanoo.

Erityisen huolestuneina sairaaloissa on seurattu kuntien kilpailuttamisvimmaa.

– Taloudellinen näkö­­kohta voi olla ­ainoa kriteeri laa­dun­arvioin­nin jäädessä tois­­arvoiseksi – usein vain ­pape­rille, ­Veli-Matti Ulander huomauttaa.

HUS:ssa aiotaan tulevaisuudessa tuottaa sikiötutkimuksista seurantatietoa laadunvarmistuksen nimissä myös maksajille eli kuntapäättäjille.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia