Verenpaineen alentaminen antihypertensiivisellä lääkityksellä heti iskeemisen aivohalvauksen jälkeen ei vaikuttanut potilaan kuoleman eikä vammautumisen riskiin, osoittaa JAMA:ssa julkaistu tutkimus.

Verenpaineen alentaminen antihypertensiivisellä lääkityksellä heti akuutin iskeemisen aivohalvauksen jälkeen ei vaikuttanut potilaan riskiin kuolla tai vammautua kahden viikon seurannassa, osoittaa JAMA:ssa julkaistu tutkimus.

Satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen osallistui noin 4 000 potilasta, jotka olivat saaneet iskeemisen aivohalvauksen ja joiden systolinen verenpaine oli korkea. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin potilaat, joilla oli suonensisäinen trombolyyttinen hoito.

Puolet potilaista satunnaistettiin saamaan 48 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta antihypertensiivistä hoitoa, jolla pyrittiin laskemaan systolista verenpainetta 10–25 prosenttia vuorokauden kuluessa. Tavoitteena oli saavuttaa viikossa verenpainetaso 140/90 mmHg ja säilyttää se sairaalassaolon ajan. Verrokkiryhmän potilailta lopetettiin antihypertensiivinen verenpainelääkitys sairaalassaolon ajaksi kokonaan.

Lääkitysryhmässä potilaiden keskimääräinen systolinen verenpaine laski vuorokaudessa tasolta 166,7 mmHg tasolle 144,7 mmHg ja verrokkiryhmässä tasolta 165,6 mmHg tasolle 152,9 mmHg. Seitsemän päivän kuluttua keskimääräinen taso oli lääkitysryhmässä 137,3 mmHg ja verrokkiryhmässä 146,5 mmHg.

Kuoleman ja vakavan vammautumisen riskin suhteen lääkitysryhmä (683 tapahtumaa) ja verrokkiryhmä (681 tapahtumaa) eivät poikenneet toisistaan 14 vuorokauden seurannassa eivätkä kolmen kuukauden seurannassa.

Päätöksen verenpaineen alentamisesta antihypertensiivisellä lääkityksellä pitäisikin perustua yksilölliseen kliiniseen arviointiin, tutkijat toteavat.

Suvi Sariola

Kuva: Pixmac