Matalan kynnyksen hoito estää nuorten syrjäytymistä.

Turun kaupungin Nuorisopoliklinikalla on saatu hyviä kokemuksia matalan kynnyksen hoidosta, jossa nuoren päihteiden käyttö pyritään katkaisemaan alkuunsa.

- Toiminnan avulla voidaan konkreettisesti estää nuorten syrjäytymistä, sanoo ylilääkäri Minna Aromaa Lasten ja nuorten poliklinikalta.

Interventiomalli perustuu amerikkalaiseen Cannabis Youth Treatment -ohjelmaan, ja siinä käytetään motivoivaa haastattelua ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Mallin toimivuudesta on tutkimusnäyttöä. Se on tarkoitettu nuorille, joiden päihteidenkäyttö on ongelmallista ja huolta herättävää.

- Näyttäisi siltä, että interventiossa mukana pysyvistä nuorista suurin osa lopettaa kannabiksen käytön. Pitkäaikaiseurantaa heidän voinnistaan ei kuitenkaan ole, kertoo Oulun yliopiston psykiatrian professori Solja Niemelä, joka rakensi mallin vuonna 2003.

- Riippuvuustasoinen käyttö vaatii yleensä pidempää prosessia ja ehkä laitoskuntoutusta, hän toteaa.

Tiivis yhteistyö poliisin kanssa

Nuori voi päästä interventiojaksolle Nuorisopoliklinikalle joskus jopa jo silloin, kun hänen asenteidensa huomataan muuttuneen päihdemyönteisiksi.

- Meille tulee lähetteitä Turun kaupungin selviämisasemalta, sosiaalityöntekijöiltä, poliisilta, kouluterveydenhuollosta. Myös vanhemmat ottavat yhteyttä, kertoo sairaanhoitaja Terhi Toivonen.

- Poliisin kanssa yhteistyö on tiivistä ja sieltä tulee herkästi hoitoonohjauksia.

Kun nuori on jäänyt poliisille kiinni kannabiksen käytöstä tai hallussapidosta, on hedelmällinen hetki puuttua asiaan. Silloin nuori ei pysty vähättelemään asiaa. Myös vanhempien on pakko uskoa asia todeksi.

- Yksi puhuttelu ei riitä, vaan työn pitäisi olla pitkäjänteisempää. On myös hyvä, että päihdetyöntekijä on erikoistunut alle 18-vuotiaisiin, Toivonen katsoo.

Miten kieltäydyt päihteistä?

Toimintamalliin kuuluu 10-15 interventiokäyntiä, joilla pohditaan nuoren kanssa tämän suhdetta päihteisiin. Ensimmäisellä käynnillä ovat lisäksi mukana lääkäri, päihdehoitaja sekä nuoren vanhemmat tai lastenkodin ohjaaja. Silloin arvioidaan, olisiko interventiosta apua.

Muilla kerroilla nuori keskustelee kahden kesken päihdehoitajan kanssa. Myös vanhemmat käyvät poliklinikalla kerran ilman nuorta. Interventioon kuuluvat myös yllätyshuumeseulat.

Tapaamisissa kartoitetaan nuoren elämää, analysoidaan hänen päihteiden käyttöään ja toisaalta niitä tilanteita, kun päihteitä ei käytetä. Keskusteluissa pohditaan tunteita, suuttumuksen hallintaa ja päihteiden välittömiä terveyshaittoja. Myös sitä mietitään etukäteen, miten päihteistä voi kieltäytyä.

Osalle nuorista jo muutama käyntikerta voi riittää.

- Koemme että tämä työ on tuloksellista. Vanhemmilta tulee palautetta, että kotona tilanne on rauhoittunut, nuori on aloittanut harrastuksia, koulu sujuu taas ja huumeseulat ovat puhtaita, Terhi Toivonen kertoo.

Turun kaupungin Nuorisopoliklinikka on yksi osa somaattisia sairauksia hoitavan Lasten ja nuorten avohoitopediatrisen poliklinikan toimintaa.

„  Lue lisää Nuorisolääketiede-teemasta s. 787 alkaen.