Myyräkantojen kolmen vuoden sykli on jälleen kiertynyt huippuvaiheeseen. Samalla odotettavissa on myyräkuumetta, jonka aiheuttajaa, Puumala-virusta, levittää metsämyyrä. Suomessa myyräkantoja on seurattu jo pitkään, varsinaisesti myyrätuhojen ennakoimiseksi metsätaloudessa.

- Kokkolasta Kainuun ja Savon rajoille kulkevan linjan eteläpuolella on myyräkantojen huippuvuosi tulossa. Rannikolla myyrähuiput eivät ole yhtä selvät, koska talvet ovat vähälumisia, ja samoin raja-alueella itäisessä Karjalassa kierto kulkee omaa tahtiaan, kertoo professori

Heikki Henttonen

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan tutkimuskeskuksesta.

Vielä 1990-luvun lopulle asti myyräkuumetapausten määrät olivat varsin tasaisia vuodesta toiseen, sillä eri puolilla Suomea sykli kulki eri tahtiin. Sen jälkeen myyrien kannanvaihtelut synkronisoituivat ja samalla vaihtelu alkoi näkyä myyräkuumetilastoissa, kun huippu osuu kaikkialla samalle vuodelle.

Normaalisti epidemian huippu osuu loppusyksyyn ja alkutalveen, kun pakkanen ajaa metsämyyrät rakennuksiin, mutta myyräkantojen huippuvuosina kaupungeissa epidemia alkaa elokuussa, kun väki palaa lomamökeiltään. Tartunnan on voinut saada jo heinäkuun puolella.

- Metsämyyrän reviirikäyttäytymiseen kuuluu se, että aikuistuva eläin ei voi elää emonsa reviirillä. Siksi se joutuu kesällä etsimään uuden elinpaikan ja voi retkillään tulla myös ihmisen elinpiiriin. Havaitsin itsekin heinäkuun puolivälissä mökillä Keski-Suomessa, että nuoria metsämyyriä alkoi tulla rakennuksiin sisälle, kertoo professori Henttonen.

Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa kannanvaihtelua

Suomessa myyrien voimakkaat kannanvaihtelut liittyvät talven lumisuuteen ja eliöyhteisöjen yksinkertaisuuteen. Keski-Euroopassa, jossa saalisryhmiä ja petoryhmiä on enemmän, tilanne on vakaampi. Siellä kannanvaihteluja aiheuttaa tammen ja pyökin siemenvuoden vaihtelu.

- Ilmaston lämpeneminen johtaa luultavasti myyräkantojen dynamiikan muutokseen. Nykyinen syklisyys vaimenee, joskaan puhtaaseen keskieurooppalaiseen siemensatodynamiikkaan ei näin pohjoisessa päästä, arvelee professori Heikki Henttonen.

Ruotsissa myyrähuippu osui viime syksylle. Myyräkuume-epidemia oli kuitenkin erikoinen, sillä pitkälle talveen jatkunut vesikeli piti metsämyyrät luonnossa. Vasta tammikuussa kova pakkasjakso toi myyrät rakennuksiin ja parin viikon päästä alkoi myyräkuume-epidemia.

- Ilmaston lämpeneminen saattaakin ehkä johtaa myyräkuumeen vähenemiseen, toteaa Heikki Henttonen.

Lähete sairaalahoitoon kannattaa kirjoittaa herkästi

Myyräkuume voi mennä ohi hyvinkin lieväoireisena tai jopa oireettomana, mutta toisaalta se voi olla raju tauti, joka tappaa nopeastikin.

- Lääkäri näkee vain vaikeat tapaukset, joissa potilas on hakeutunut hoitoon. Varmasti kuitenkin suuri osa sairastaa lievän taudin kotona, sanoo professori

Jukka Mustonen

TAYS:n sisätautien klinikasta.

Myyräkuumetta pitää epäillä, kun potilaalla on äkillisesti alkanut korkea kuume ilman hengitystieinfektion oireita. Usein tautiin liittyy vatsa- ja selkäkipuja sekä päänsärkyä, ja näön hämärtymistä esiintyy noin neljäsosalla potilaista. Verikokeissa voi näkyä merkkejä munuaistoiminnan heikentymisestä, tulehdusarvot ovat jonkin verran koholla ja trombosyyttimäärä on pienentynyt. Vaikeimmissa tapauksissa virtsaneritys loppuu, ja seurauksena on turvotuksia, verenpaineen lasku ja jopa sokki. Nenä-, iho- ja limakalvoverenvuotoja voi myös esiintyä.

- Kliinisen kuvan ja verikokeissa todetun trombosytopenian, suurentuneen kreatiniiniarvon ja proteinurian perusteella voi tehdä kliinisen diagnoosin, joka sitten varmistetaan vasta-ainetutkimuksilla, kiteyttää Jukka Mustonen.

Lisäksi käytännössä kaikilta potilailta löytyy anamneesista altistuminen 2-3 viikkoa aikaisemmin.

- Tyypillinen potilas on keski-ikäinen mies, joka on haravoinut tai touhunnut paikoissa, joissa metsämyyriä liikkuu, kuten ladossa, riihessä tai liiterissä.

Jukka Mustosen mukaan avohoidon lääkärin kannattaa lähettää potilas herkästi sairaalahoitoon tai ainakin ottaa seurantaan muutamaksi päiväksi, jos siihen on terveyskeskuksessa mahdollisuus. Jos tauti jää lieväksi, potilas voidaan kotiuttaa nopeasti, mutta joskus myyräkuumeen kulku voi yllättää.

Tampereellakin on jo elokuussa myyräkuumepotilaita alkanut tulla hoitoon, osa vaikeasti sairaina. Hoito on kivun ja nestetasapainon hoitoa. Sairaalaan päätyneistä potilaista dialyysiin joutuu 5-10 %.