1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Odottamalla laatu ei parane
Ajan­kohtai­sta 15/2018 vsk 73 s. 904 - 905

Odottamalla laatu ei parane

Soten odottelu hyydyttää ­terveydenhuollon laatutyötä. Pitäisi olla toisinpäin, sanoo ­Labqualityn Mia Lindström.

Odottamalla  laatu ei  parane Kuva 1 / 1

Mitä tässä kehittämään. Kohta ollaan muiden käsissä.

Mitä se edes kannattaa. Palvelut ajetaan kohta kuitenkin alas.

Sote-uudistuksen odottelu synnyttää lukuisia houkutuksia jättää laatutyö odottamaan parempia aikoja – ja näin on myös käynyt.

– Kyllä se on ollut havaittavissa. Jotkut ovat jääneet odottamaan soten tuomia yhdistymisiä ja uusia vaatimuksia, kertoo laatutyötä tekevän Labqualityn toimitusjohtaja Mia Lindström.

Näin ei tarvitsisi olla. Lindströmin mukaan laatutyö on paikallaan juuri suurten muutosten alla. Kun toimintoja käydään järjestelmällisesti läpi, saadaan mitattua tietoa siitä, missä oikeasti mennään. Valmiudet muutoksen hallintaan paranevat.

– Juuri nyt pitäisi pysähtyä hetkeksi ja käydä toiminnot läpi, Lindström sanoo.

Puolueettomia näkemyksiä

Labquality on tehnyt laatutyötä terveydenhuollossa yli 40 vuotta. Suurimpia omistajia ovat Kliinisen kemian yhdistys, Kuntaliitto, Lääkäripalveluyritysten liitto sekä sairaanhoitopiirit. Yhtiö tuottaa ulkoisia laadunarviointeja laboratorioille sekä sertifiointeja ja koulutusta koko sote-sektorilla.

Näkemykset ovat omistuspohjasta johtuen puolueettomia.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvää. Sote on nostanut keskustelun keskiöön kliinisen työn vaikuttavuuden.

– Jos hoitoketjuja halutaan liinata ja pyritään hyvään hoitoon järkevästi, tarvitaan laadun havainnointia, mittaamista ja jatkuvaa kehittämistä, Lindström sanoo.

Sote on myös tuomassa laatutyön ensi kertaa alan lakiteksteihin. Sairaalapalvelut tai vaativaa sosiaalipalvelua tuottava yksikkö voi lakiehdotuksen mukaan korvata ennakkotarkastuksen laatusertifikaatilla.

Uusi standardi tulossa

Viime vuonna julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon oma laatustandardi SFF-EN 15 224 on Lindströmin mukaan etenemässä käytäntöön. Keskusteluja standardin käyttöönotoista käydään paraikaa.

15 244-standardin pohjalla on toimialariippumaton ISO 9001. Terminologia on muutettu vastaamaan terveydenhuoltoa, joten standardi on alalla helpompi ymmärtää. Toisaalta vaatimukset kasvavat. Mukaan tulee muun muassa hoidon sopivuuteen, saatavuuteen ja jatkuvuuteen liittyviä vaatimuksia.

– Potilaskeskeinen hoito ja hoitoon osallistuttaminen saavat nyt laatustandardissa merkittävän painon, Lindström kertoo.

Osalle organisaatioista 15 224 tulee olemaan hyvä keino aloittaa laatutyö. Joillekin se on väline parantaa ISO 9001:een perustuvaa johtamisjärjestelmää.

– Tarve määrää, kummalla on parempi lähteä liikkeelle, Lindström sanoo.

Pienet teot tärkeitä

Arjen laatutyöstä Lindström haluaa nostaa esiin kaksi havaintoa.

Ensimmäinen on tavoitteiden asettaminen.

Lääkärien ja hoitohenkilökunnan välillä on edelleen siiloajattelua. Koko ketjulle on tärkeää asettaa yksittäisten suoritteiden sijasta yhtenevät ja mielekkäät tavoitteet.

– Silmälääkärillä voi olla tavoite leikata kymmenen potilasta päivässä. Määräbonukset eivät kuitenkaan tehosta prosessia, jos muu henkilökunta ei saa potilaita paikalle eikä valmisteltua heitä riittävästi.

Ajattelemisen aihetta antavat myös vieritestit.

– Pikatestit ovat helppoja ja nopeuttavat hoitopäätöksiä. Mutta niissä on valtavasti virhelähteitä.

Lue myös

Esimerkin Lindström ottaa sormenpään verinäytteestä. Tulos voi riippua siitä, mistä sormesta näyte on otettu ja siitä, monesko pisara mitataan. Väärin mitattu tulehdusarvo tai verensokeri voi johtaa väärään tulkintaan ja hoitopäätökseen. Potilasturvallisuus vaarantuu, ja kontrollitutkimukset sekä ylimääräiset hoitopäivät lisäävät kustannuksia.

– Laadunhallinnan tulee kattaa kaikki prosessit. On tärkeä muuttaa pieniä asioita. Niillä on terveydenhuollossa usein suuri merkitys, Lindström sanoo.

Arjen sankarit esiin

Labquality järjestää kevään aikana sosiaali- ja terveydenhuollon laatukilpailun.

Vuoden Laatutarina -kilpailu hakee arjen onnistumisia: miten joku on tehnyt työnsä fiksummin, miten potilas on kohdattu paremmin tai vaikka miten potilaan odotusaika hoitoon on lyhentynyt.

– Suomi on täynnä innovaatiopalkintoja, mutta arjen sankareita ei palkintoraadeissa juuri noteerata, Lindström perustelee kilpailua.

Kiinnostusta kilpailuun on löytynyt.

– Olemme saaneet parikymmentä ehdotusta.

Pääpalkinto on 10 000 euroa. Kilpailun suojelijana toimii ministeri, pitkäaikainen kansanedustaja Elisabeth Rehn. Ilmoittautuminen päättyy huhtikuun lopussa.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.

Tieteessä
Suolisto-oireet ovat yleisiä COVID-19-taudissa

Tutkimuksessa oireita oli lähes kahdella kolmesta, tavallisimmin ruokahaluttomuutta ja ripulia.

Ajassa
Lähin sydäniskuri löytyy sovelluksen avulla

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on lisätty sydäniskurin paikannuspalvelu.

Tieteessä
Kortikosteroidit ovat vaarallisia virustautien hoidossa

Kortikosteroidit voivat lähes nelinkertaistaa keuhkovauriopotilaiden kuolleisuuden, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Kommentti
Me selviämme, mutta miten käy Jemenin?

Voi vain kuvitella, minkälainen katastrofi syntyy, jos korona leviää koko maahan, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Euroopan lääkevalvontaverkostolle suunnitelma toiminnan turvaamiseksi koronapandemiassa

Resurssien kohdentamista tuetaan koronaviruksen vastaisen lääkehoidon sekä rokotteen kiirehtimiseksi.