Väitöstutkimuksen mukaan merkittävä osa ohimolohkoepilepsian kirurgisen hoidon läpikäyneistä aikuispotilaista saa hoidosta pysyvän avun.

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti pitkäaikaisella kohtauksia ehkäisevällä lääkityksellä, mutta noin 20 prosenttia potilaista kärsii nykyisin lääkehoidolle huonosti reagoivasta epilepsiasta. Osa näistä eli noin viisi prosenttia uusista potilaista hyötyy epilepsian kirurgisesta hoidosta.

Epilepsian kirurgisella hoidolla tarkoitetaan neurokirurgista toimenpidettä, jonka ensisijaisena tarkoituksena on lopettaa tai vähentää potilaalla esiintyviä kohtauksia.

Ohimolohkoepilepsia on aikuisilla yleisin lääkehoidolle reagoimattoman epilepsian muoto. Pitkäaikaisseurannan tulosten perusteella 70 prosenttia vaikeasta epilepsiasta kärsineistä aikuisista potilaista hyötyy ohimolohkoepilepsian leikkaushoidosta.

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito todettiin kannattavaksi myös niillä potilailla, joilla ei aivojen magneettitutkimuksessa todettu poikkeavia löydöksiä ennen leikkausta. Ohimolohkoepilepsian kirurgiseen hoitoon ei liittynyt kuolleisuutta. Leikkaushoidon haitat ovat hyväksyttävissä suhteutettuna siitä saatuun hyötyyn.

LL Arto Immosen väitöskirja Surgical treatment of refractory temporal lobe epilepsy: Preoperative evaluation and seizure outcome (Lääkehoidolle reagoimattoman ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito: leikkausta edeltävät selvittelyt ja hoidon tulokset) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 24.4.2010.