Lenalidomidi-lääkehoidon aloittaminen jo oireettomalla myeloomapotilaalla pidensi sekä tautivapaata aikaa että potilaan elinikää. Mutta kenelle hoitoa kannattaisi antaa?

New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu alkuperäistutkimus osoittaa, että lenalidomidi yhdistettynä dexametasoniin pidensi tilastollisesti merkitsevästi sekä tautivapaata aikaa että elinikää verrattuna pelkkään seurantaan jääneisiin potilaisiin.

Kolmen vuoden seurannassa hoitoryhmässä olleista korkean riskin potilaista oli elossa 94 prosenttia ja seurantaryhmässä 80 prosenttia (HR=0.18; p=0.03).

Muuttaako tämä tutkimus hoitolinjausta myös Suomessa?

– Oireeton myelooma ei toistaiseksi ole ollut myelooman hoidon aihe. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa oireettoman myelooman hoidon hyöty osoitetaan suuren riskin potilailla, toteaa hematologian erikoislääkäri, professori Kari Remes Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Remes kuitenkin huomauttaa, että tautivapaan ajan piteneminen ei aina johda eliniän pitenemiseen.

– Pidempää seurantaa tarvitaan vielä paitsi eliniän, myös pitkäaikaissivuvaikutusten, erityisesti sekundaarisyöpien esiintymisen varmistamiseksi. Niitä on ylläpitohoitotutkimuksissa ollut enemmän lenalidomidia saaneilla kuin vertailuryhmillä, Remes muistuttaa.

Hänen mukaansa tämä tutkimus keskittyy perinteisiin hoidon biologisten vaikutusten – kuten hoitovasteet ja eloonjäämismuuttujat – arviointiin ja jättää kaksi oleellisen tärkeätä seikkaa käsittelemättä.

– Oireettomia potilaita hoidettaessa pitäisi aina ottaa huomioon myös elämänlaatu ja terveysekonomia. Lenalidomidi-hoidetuilla oli selvästi enemmän sivuvaikutuksia, tosin ei hengenvaarallisia, mutta elämänlaatuun vaikuttavia. Muutoin oireeton potilas voi näistä kärsiä vuosikausia, mikä on merkittävä tekijä, etenkin, jos elinikä ei kuitenkaan pitene ratkaisevasti.

– Tutkimuksessa käytetty kahden vuoden lenalidomidihoitoskeema, jonka läpäisi 70 prosenttia randomoiduista potilaista, maksaa Suomessa noin 140.000 euroa. Kriittinen kysymys onkin, mikä on laatupainotteisin lisäelinvuoden hinta tällä hoidolla tai kuinka monta potilasta on hoidettava jotta yksi lisäelinvuosi hankitaan.

– Ennen näitä vastauksia oireettoman myelooman hoitokäytäntö ei voi muuttua, Kari Remes painottaa.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac