Mahasyövän vaara on suurin niillä paljon olutta juovilla, joilla on variantti tietyssä alkoholia metaboloivassa geeniryhmässä.

Pitkäaikainen, runsas oluenjuonti kasvattaa vyötärönympärystä, mutta myös riskiä sairastua mahasyöpään. Vaara on suurin ihmisillä, joilla on variantti tietyssä alkoholia metaboloivassa geeniryhmässä, kertoo suuri eurooppalaistutkimus.

Yli 520 000 ihmistä käsittäneessä kohorttitutkimuksessa selvisi, että yli 60 grammaa puhdasta alkoholia päivittäin nauttivien riski sairastua mahasyöpään kasvoi 65 %:lla 8-10 vuoden kuluessa. Jos alkoholin sai vain oluesta, 30 grammaa (noin kolme pulloa) päivittäin kasvatti syöpäriskiä 75 %:lla. Muiden alkoholijuomien kohdalla riski ei näyttänyt lisääntyvän.

Paljon olutta juovilla, joilla löytyi rs1230025-monimuotoisuutta ADH1-geenilokuksessa, mahasyövän riski kasvoi peräti 700 %:lla verrattuna vähemmän juoviin, joilta puuttui tuo geenivariaatio.

Rs1230025 SNP sisältää itsessään 30 %:n kohonneen mahasyöpäriskin. Olut puolestaan sisältää karsinogeenisia nitrosamiineja ja alkoholi kerryttää aseltahydin määrää mahassa. Myös atrofinen mahakatarri saattaa olla osasyy syöpäriskiin.

EPIC (European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition) -tutkimuksen tutkittavat olivat kymmenestä Euroopan maasta. He olivat iältään 35–70 -vuotiaita. Tutkimuksessa rajattiin ulos muut syöpäriskiä lisäävät tekijät.

Tulos julkistettiin vuotuisessa American Association of Cancer Research -kokouksessa.

Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac