Open access houkuttaa huijareita ja idealisteja

Myös suomalaiset lääkärit ja tutkijat ovat kohdanneet verkkojulkaisemisen kääntöpuolen.

Open access houkuttaa huijareita ja idealisteja Kuva 1 / 1

Avoin julkaiseminen, open access, houkuttaa niin tieteen huijareita kuin kirkasotsaisia idealistejakin. Myös suomalaiset lääkärit ja tutkijat ovat kohdanneet verkkojulkaisemisen kääntöpuolen.

Dosentti, LT Pekka Louhialaa pyydettiin arvioimaan lääketieteellistä etiikkaa käsittelevä käsikirjoitus open access -julkaisuun. Journal of Clinical Research & Bioethics (JCRB) vaikutti aivan asialliselta peer review -julkaisulta, ja Louhiala tunnisti muutamia alan tutkijoita toimituskunnastakin.

– Annoin artikkelista lausunnon, jossa katsoin sen olevan vielä sen verran raakile, ettei se täytä julkaisukriteereitä. Samaan lopputulokseen tuli myös toinen referee, kertoo Louhiala.

Vain kaksi päivää myöhemmin Louhiala huomasi sattumalta, että artikkeli oli sittenkin julkaistu lehdessä, vieläpä tuossa arvioijien hylkäämässä muodossa.

– Otin yhteyttä editoivaan toimittajaan, joka pahoitteli tapahtunutta ja piti sitä sairauslomansa aikana sattuneena vahinkona. Lisäksi ykskaks oli löytynyt uusi arvioija, joka lyhyessä lausunnossaan antoi luvan julkaisuun.

Louhialaa selitys ei vakuuttanut, vaan hän ryhtyi tutkivaksi toimittajaksi ja ­alkoi selvittää lehden taustoja.

Haluttomia editoreita

– Lehden toimituskunnassa on viitisenkymmentä jäsentä, joiden sähköpostiosoitteita pengoin niin paljon, että ­lopulta sain kymmenkunta vastausta viesteihini. Osa asiantuntija-editoreista oli jo ehtinyt tuskastua lehden toimintatapaan ja pyrkinyt useita kertoja eroon toimituskunnan jäsenyydestä. He eivät olleet siinä kuitenkaan onnistuneet, kertoo Louhiala.

Lehti kuuluu OMICS Publishing Groupiin, joka pitää nettisivujen mukaan päämajaansa Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Yrityksellä on postiosoite ja puhelinnumeroita, mutta muita yhteystietoja ei ole, ainoastaan anonyymi sähköpostiosoite.

– Tuskinpa kyse on varsinaisesta huijauksesta ainakaan juuri tämän julkaisun kohdalla, sillä lehti vaikuttaa sinänsä aivan asialliselta tiedelehdeltä, mutta rahastuksen maku on vahva, sanoo Pekka Louhiala.

Louhiala löysi OMICS-kustantamolta myös ainakin yhden tiedelehtinimikkeen, jota ei ole lehtenä olemassa. Tämän tiedelehden toimittajakin oli selvästi keksitty mielikuvitushahmo.

Julkaisumaksu on normi

Journal of Clinical Research & Bioethics -lehti perii 2 700 dollarin maksun julkaistusta artikkelista. Julkaisumaksu on open access -lehdissä varsin tavanomainen käytäntö, koska lehti ei peri ­tilaajamaksuja. Lehden siis kustantavat tieteentekijät suoraan.

Esimerkiksi Public Library of Sciencen PloS-julkaisuissa artikkelin julkaisumaksu on 2 900 dollaria.

Oulun yliopiston lääketieteen tietojenkäsittelyn lehtori, dosentti Pentti Nieminen on seurannut open accessin kehitystä pitkään.

– Open accessin perusajatus on hieno: tarjota tiedeyhteisölle vapaasti luettavaksi tutkimustuloksia, joista valtaosa on tuotettu yhteisin varoin.

– Alkuvuosien idealismista on ehkä otettu askel taaksepäin ja tunnustettu tieteellisen julkaisemisen vaikeudet. Kun perinteisetkin lehdet taistelevat esimerkiksi hyvistä referee-nimistä, uusille open access -julkaisuille tilanne on vieläkin haastavampi, sanoo Nieminen.

Miten tunnistaa 
oikean tiedelehden?

– Nyrkkisääntönä voisi todeta, että open access -julkaisun tieteellistä tasoa kannattaa epäillä, mikäli se itse pyytää tutkijalta mitä tahansa kirjoituksia. ­Arvostetut ja impaktiluvun omaavat lehdet päinvastoin hylkäävät valtaosan lehteen tarjotuista käsikirjoituksista.

– Jos sinua pyydetään toimituskuntaan tai antamaan referee-lausunto, niin itselleen tuntemattoman lehden taustaa voi yrittää selvittää esimerkiksi Lundin yliopiston ylläpitämän Director of Open Access (DOAJ) -palvelun kautta. Mikäli sen hakukone ei tunnista julkaisua, lehden luotettavuutta voi epäillä, neuvoo Pentti Nieminen.

Linnea Stenson Lundin yliopiston kirjastosta kertoo, että mitään OMICS-kustantamon lehtiä ei ole hyväksytty ­DOAJ-tietokantaan, koska yhtiön toiminnan epäeettisyydestä on saatu tietoa useista eri lähteistä. Myöskään haku Medline-viitetietokannasta ei tuota lehden nimellä osumia.

Toistaiseksi arvostetuimmat lääketieteen alan open access -lehdet kuuluvat PloS-lehtiperheeseen ja Springer-kustantamoon kuuluvan BioMed Centralin julkaisuihin. PloS-lehtien impaktiluvut ovat jo suhteellisen korkeita.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät saattavat kasautua jo lapsena

Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Ajassa
Suositukset vauvoille annettavasta D-vitamiinista muuttuvat

Muutokset koskevat äidinmaidonkorviketta saavia alle 1-vuotiaita lapsia.

Ajassa
Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa aivotoiminnan kehitystä syömällä kalaa

Runsas rasvaisen kalan määrä äidin ruokavaliossa voi vahvistaa vauvan aivojen ja näkökyvyn kehitystä.

Ajassa
THL julkaisi mallin muistihäiriöiden torjumiseksi

FINGER-toimintamalli auttaa tukemaan muistitoimintojen säilymistä.

Ajassa
Äidin klamydia tarttui lapseen synnytyksissä harvoin

Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Pirtusammion äärellä

– Lääkis on monelle juomisen korkeakoulu, kirjoittaa Pauliina Paananen.