1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Opetuksessa kriittisintä ovat potilaskontaktit
Ajan­kohtai­sta 41/2020 vsk 75 s. 2112 - 2115

Opetuksessa kriittisintä ovat potilaskontaktit

Kasvava opiskelijamäärä haastaa lääketieteen opetuksen.

Opetuksessa kriittisintä ovat potilaskontaktit Kuva 1 / 2 Kuva: Vesa-Matti Väärä
   

Kriittinen asia lääketieteen opiskelijamäärien nostamisessa ovat potilaskontaktit, näkee toinen opetuksen varadekaani Eriika Savontaus Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

– Kyse on siitä, miten opiskelijoille löytyy omia potilaita ja miten he pääsevät harjoittelemaan lääkärin taitoja oikeissa tilanteissa, Savontaus kertoo.

Myös opettajien ­pedagoginen ­kouluttaminen on ­tärkeä asia.

Eriika Savontaus

Turussa ratkaisua on haettu hajauttamalla opetusta Poriin Satakunnan keskussairaalaan ja Vaasan keskussairaalaan, joissa työskentelee yliopiston opettajia.

– Meillä on ollut tämä käytäntö jo vuosia, ja se on havaittu hyväksi. Hajauttaminen tuo myös laajempaa näkökulmaa asioihin: keskussairaalatasolla voi olla erilaisia potilaita ja hoitopolkuja, Savontaus kertoo.

Myös terveyskeskusopetus on jo pidempään ollut hajautettua.

Neljä lisäopiskelijaa vuodessa

Hallituksen päätös nostaa lääketieteen sisäänottoja 50 opiskelijalla kahden seuraavan vuoden aikana tarkoittaa tiedekunnissa joko viittä lääketieteen opiskelijaa tai neljää lääketieteen ja yhtä hammaslääketieteen opiskelijaa vuotta kohden.

Turussa lääketieteen sisäänotto nousee ensi ja seuraavana vuonna 145 opiskelijasta 149:ään.

– Sinänsä neljän opiskelijan lisäys ei ole mikään radikaali nosto, joka olennaisesti horjuttaisi opetuksen toteutusta. Meillä on nytkin aika isoja kursseja, toteaa Savontaus.

– Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että opiskelijamäärät ovat isoja ja se aiheuttaa haasteita laadukkaan opetuksen järjestämiseen.

Edellisen kerran sisäänottomäärää nostettiin vuonna 2013, jolloin neljän vuoden ajan Turussa aloitti opintonsa 153 opiskelijaa vuosittain.

Simulaatioita ja digiopetusta

Suuret opiskelijamäärät ovat motivoineet tekemään kehittämistyötä, mutta Savontaus korostaa, että opetusta kehitettäisiin muutenkin.

– Tähtäämme laadukkaaseen opetukseen, eikä uusi tilanne ensi vuonna sen kummemmin nopeuta uudistus- ja kehittämistöitä, joita teemme, Savontaus sanoo.

Simulaatio-opetus on yksi kehittämisen alue. Pari vuotta sitten Turkuun valmistuivat uudet tilat, joissa voidaan harjoitella erilaisia toimenpiteitä, vuorovaikutustaitoja ja moniammatillista työskentelyä.

Toinen tärkeä kehityskohde lääketieteen koulutuksessa on digipedagogiikka, jolle korona-ajan etäopetuskokemukset ovat tuoneet vauhtia.

– Myös opettajien pedagoginen kouluttaminen on tärkeä asia, Savontaus huomauttaa.

Turussa jokaisella opiskelijalla on oma mentori, joka tukee opiskelua ja ammatillista kasvua läpi opintojen. Se mahdollistaa yksittäisten opiskelijoiden huomioimisen suurissakin ryhmissä.

Tiedekunnat kehittävät opetusta, opetussuunnitelmia, osaamistavoitteita ja digipedagogiikkaa myös yhdessä.

Opetuksesta selvitään, mutta lääkäreitä ei tarvita enempää

Lääketieteen aloituspaikkojen lisäämisen sijasta Suomessa pitäisi satsata erikoislääkärikoulutukseen, näkevät lääketieteellisten ja terveystieteiden tiedekuntien dekaanit Pekka Hänninen, Anne Remes, Risto Renkonen ja Tapio Visakorpi sekä laitoksen johtaja Veli-Matti Kosma Lääkärilehdelle tekemässään yhteisessä kannanotossa.

– Terveyskeskusten lääkäripulaa ei ratkaista lisäämällä peruskoulutusta, vaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta ja erikoislääkärivirkojen määrää terveyskeskuksissa, dekaanit toteavat.

Lue myös

He näkevät, että tiedekunnat selviävät kahtena seuraavana vuonna kasvavasta opiskelijamäärästä kohtuullisen hyvin. Haasteita on odotettavissa etenkin kliinisessä vaiheessa.

– Muun muassa digitalisaation kehittämisen myötä voimme suunnata resurssejamme entistä paremmin kliiniseen opetukseen, dekaanit toteavat.

Lääketieteen lisensiaatteja ei kuitenkaan tarvita lisää, näkevät dekaanit.

Opetushallituksen arvion mukaan tutkintojen tarve olisi 600–670 vuodessa. Jo nyt aloituspaikkoja on yli 700, ja sen lisäksi ulkomailla opiskelee lääketiedettä yli 1100 suomalaista, joista moni aikoo palata kotimaahan.

400–500 lääkäriä lisää vuodessa

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila yhtyy täysin dekaanien näkemykseen lääkärien tarpeesta. Muutaman vuoden kuluttua Suomessa työmarkkinoille tulee vuosittain 400–500 lääkäriä enemmän kuin saavuttaa eläkeiän.

– Nyt pitäisi keskittyä nimenomaan erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseen. Monilla aloilla eläköityminen on lähivuosina niin runsasta, ettei nykyinen koulutuskapasiteetti korvaa sitä, Halila sanoo.

Näitä aloja ovat esimerkiksi psykiatriset alat, keuhkosairaudet, fysiatria ja eräät diagnostiset alat.

Myös perusopetuksen laadun vaarantuminen huolestuttaa Halilaa, kun opetusresursseja ei ole nostettu läheskään samassa suhteessa opiskelijamäärien kanssa.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.