Lehti 3: Ajan­kohtai­sta 3/2018 vsk 73 s. 106 - 109

Opiskelijat kritisoivat isoja ryhmiä

Tampereen medisiinarit ovat tyytyväisimpiä, Oulun kriittisimpiä.

Heli Väyrynen
Sitaattikuva

– Kaikkien tiedekuntien velvollisuutena on kehittää opetusta, muistuttaa Tampereella lääkäriksi opiskeleva Jesper Perälä.

Lääketieteen opiskelijat joutuvat opiskelemaan liian isoissa ryhmissä ja pääsevät harjoittelemaan käytännön toimenpiteitä liian harvoin. Nämä epäkohdat nousivat esiin Lääkäriliiton uusimmassa opiskelijatutkimuksessa.

Neljä opiskelijaa viidestä toivoo opetukseen lisää kliinisten toimenpiteiden tekemistä. Kaksi kolmesta kaipaa nykyistä enemmän potilaiden kohtaamista ja tutkimista.

Ryhmäopetusta toivoo lisää joka toinen. Joka viides sanoo, että luentoja saisi olla vähemmän.

”Opetin viime syksynä anatomiaa, ja ­pienryhmä oli kooltaan 18 henkeä.”

Timo Tuovinen

Tutulta kuulostaa, toteavat Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne ja koulutuspäällikkö Sami Heistaro, sillä samoja puutteita nousi esiin myös edellisessä tutkimuksessa kolme vuotta sitten.

– Samat keskeiset haasteet huolestuttavat meitä yhä, Heistaro summaa.

Hän toivookin tiedekuntien kohdentavan riittävästi resursseja siihen, että opetusta pystytään tarjoamaan pienryhmissä ja kliinisiä toimenpiteitä harjoitellaan.

– Näitä asioita ei voi verkkokursseilla korvata. Tavoitteena on, että valmistuvat lääkärit pystyvät toiminaan itsenäisesti lääkärin ammatissa ja tekemään toimenpiteitä.

Uutinen nähdään myös hyvänä

Opiskelijoiden kokemukset eivät ole juuri muuttuneet kolmessa vuodessa.Liitossa on oltu huolissaan siitä, että opiskelijamäärät tiedekunnissa ovat kasvaneet voimakkaasti. Kahtena viime vuotena on otettu sisään jo 750 uutta opiskelijaa.

– Vastaavaa kasvua ei ole tiedekuntien resursseissa, Heistaro sanoo.

Lääkäriliitossa on pohdittu, miten tilanne on heijastunut opetuksen laatuun.

– Vaikka opiskelijamäärät ovat kasvaneet kaikissa tiedekunnissa, on hieno asia, ettei se näy esimerkiksi ryhmäkoossa tämän enempää, Parmanne sanoo.

Tyypillinen ryhmäkoko on opiskelijoiden mukaan nyt kymmenen henkeä, kun sopivana he pitävät seitsemän hengen ryhmää.

– Tiedekunnat ovat tehneet hienoa työtä, kun ne ovat pystyneet haasteellisessakin tilanteessa kohdentamaan resursseja niin, että on pysytty suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2014, Heistaro jatkaa.

– Mitään radikaalia romahdusta ei ole opiskelijoiden vastausten mukaan siis tapahtunut.

– On kuitenkin muistettava, että suuret opiskelijavuosikurssit ovat vasta lähivuosina tulossa kliiniseen vaiheeseen. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan koulutuksen laadun takaamiseksi sisäänottomääriä tulisi laskea enintään 600 opiskelijaan vuodessa, huomioiden myös ulkomailla opiskelevien määrän nopea kasvu.

Oulusta kriittisimmät vastaukset

Opiskelijoiden vastauksissa on eroja yliopistojen välillä. Oulun yliopistossa opiskelevat vastasivat muita kriittisemmin.

– Oulussa on opiskelijoiden vastausten perusteella isoimmat ryhmäkoot prekliinisen vaiheen aikana. Kliinisen vaiheen pienopetusryhmät ovat kuitenkin samaa kokoa kuin muualla, Parmanne kertoo.

Kaikista vastaajista 66 prosenttia toivoo lisää potilaan kohtaamista ja tutkimista, Oulun opiskelijoista yli 80 prosenttia. Oulussa toivottiin myös lisää kliinisiä toimenpiteitä ja ryhmäopetusta enemmän kuin muissa yliopistoissa.

– Oulun yliopisto erottuu monissa opiskelun resurssikysymyksissä. Sama asia tuli esiin kolme vuotta sitten. Yksiselitteistä syytä tähän ei ole helppo löytää. Myös opiskelijoiden vastauskulttuurissa voi olla eroja yliopistojen välillä, Heistaro pohtii.

Tampereella taas on eniten niitä, jotka pitävät nykyistä ryhmäopetuksen määrää sopivana.

– Tampereen yliopisto on monella osa-alueella opiskelijoiden arvioimana paras, Parmanne arvioi. Erot ovat tosin pienet.

Opetushenkilökunta on joka paikassa opiskelijoiden mielestä pätevää ja motivoitunutta.

"Tampereen yliopisto on monella osa-alueella opiskelijoiden arvioimana paras."

Piitu Parmanne

Tampereella ei anneta arvosanoja

– Olen iloisesti yllättynyt, että Tampereen yliopisto sai kyselyssä opiskelijoilta näin hyvät arvostelut, sanoo Jesper Perälä.

Hän opiskelee lääketiedettä viidennellä vuosikurssilla Tampereen yliopistossa ja aloitti tammikuussa Suomen Medisiinariliiton puheenjohtajana.

Perälä arvostaa Tampereen yliopiston opetusmetodeja, kuten ongelmalähtöistä oppimista.

– Istumme vähemmän luennolla ja ratkaisemme enemmän ongelmia ryhmässä keskustellen. Opiskelijat harjaantuvat alusta asti tähän oppimisen muotoon.

– Suomen muissa yliopistoissa ei tarjota ihan samassa laajuudessa problem based -opetusta kuin Tampereella, Perälä sanoo.

Lisäksi Tampereella opiskellaan integroidusti aihekokonaisuuteen syventyen, ei oppikirja kerrallaan.

– Minulle opiskelu olisi vaikeampaa, jos ensin pitäisi opetella jokin anatomian kirja ja sitten farmakologian. Meillä on esimerkiksi rintakipu- ja hengenahdistusjakso, johon kuuluu niin anatomiaa, patofysiologiaa kuin farmakologiaakin.

– Näen tämän vahvuutena. Opiskelen sitä varten, että voin hoitaa työni oikeasti hyvin enkä vain opettele asioita ulkoa.

Vuorovaikutusta harjoitellaan alusta asti

Perälä arvostaa myös käytännönläheistä opetusta ja varhaisia potilaskontakteja.

– Lähdemme harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja heti ensimmäisiltä viikoilta ja tapaamaan potilaita sairaalaan.

Potilaan kohtaamisia ensin kokemuskouluttajan ja myöhemmin oikean potilaan kanssa myös videoidaan ja käydään läpi pienryhmissä.

Perälä kertoo, että Tampereella opiskelijat eivät saa arvosanoja lääketieteen kursseista, vaan todistukseen tulee vain hyväksytty-merkintä.

– Tämä vähentää kilpailuhenkisyyttä. Opimme yhdessä ryhmänä. Keskitymme siihen, että kaikista valmistuu työssä pärjääviä lääkäreitä.

Kaikesta opetuksesta annetaan sähköinen palaute, jota opetushenkilökunta käy läpi ja käyttää opetuksen kehittämiseen.

Tampereella on myös uudet, nykyajan tarpeisiin vastaavat opetustilat.

– Kun uudisrakennus on valmistunut, meillä on hiljaisia työtiloja ja kliinisten taitojen harjoittelutilat ja simulaatiotilat ovat viimeisen päälle. Av-laitteet ovat niin hienot, etteivät kaikki luennoitsijat osaa niitä edes käyttää, Perälä naurahtaa.

Simulaatiotilat opiskelijoiden käytössä

Parannettavaa opetuksesta löytyy Tampereeltakin.

– Opiskelijat toivovat muutamaa opiskelijaa pienempiä ryhmiä joka yliopistossa.

Lue myös

Kliinisiä taitoja ja toimenpiteitä haluaisivat myös Tampereen yliopiston opiskelijat harjoitella lisää. Perälä kokee, että hän on oppinut tärkeimmät asiat kliinisistä taidoista.

"Istumme vähemmän luennolla ja ratkaisemme ongelmia ryhmissä keskustellen."

Jesper Perälä

– Opiskelijat saavat halutessaan mennä harjoittelemaan uusiin simulaatiotiloihin. Pitää vain olla aktiivinen ja kysyä, voiko mennä.

– Toiset haluavat tehdä oikeille potilaille enemmän esimerkiksi injektioita, punktioita ja luomenpoistoja. Liikaa näitä taitoja ei voi harjoitella, mutta pääosin olen itse ollut tyytyväinen.

Sähköisten apuvälineiden käyttöönotossa olisi Perälän mielestä vielä parantamisen varaa. Luentoja hänkään ei kaipaa lisää.

– Luento-opetus on toki yliopistolle edullista, mutta ei luennolla tutkitustikaan opi.

Oulussa jopa 18 hengen pienryhmä

Lääkäriliiton OYS-ervan piiriylilääkäri Timo Tuovinen pohtii, miksi Oulun yliopiston lääkäriopiskelijat kokevat opintojen resursoinnin keskimääräistä huonommaksi.

– Oulussa opiskelijat ovat olleet aktiivisia tuomaan epäkohtia esille.

Opiskelijoiden kriittisyys opetuksen resursointia kohtaan näkyy myös avoimissa vastauksissa, jotka ovat linjassa monivalintakysymysten vastausten kanssa.

– Vastuullisina nuorina opiskelijat haluavat parhaat mahdolliset eväät haastavaan työhön ja työelämään.

Oulun yliopistossa taustalla on Tuovisen mukaan useita yt-neuvotteluja ja henkilökunnan irtisanomisia. Tiloja on vähennetty.

– Sairaalan uusien tilojen suunnittelussa opetus on tuntunut unohtuvan.

Erityisesti prekliinisessä vaiheessa ryhmäkoot ovat isoja.

– Itse opetin viime syksynä anatomiaa, ja pienryhmä oli kooltaan 18 henkeä. Huone kävi nopeasti pieneksi. Nykyisillä sisäänottomäärillä suurin osa luentosaleista käy myös pieneksi pakollisille luennoille ja teemapäiville.

Myös omatoimiopiskeluun tarkoitetut tilat ovat vähentyneet.

Sen sijaan opetushenkilökunta sai Oulussakin opiskelijoilta hyvät arviot.

Hyvä vastausprosentti

•Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 selvitti opiskelijoiden kokemuksia opintojen resursoinnista ja laadusta.

•Kyselyyn vastasivat 2.–6. vuosikurssin opiskelijat.

•Aineisto kerättiin sähköisesti syyskuussa.

•Vastausprosentti oli 53.

Kirjoittajat

Heli Väyrynen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030