Opiskelijat osaksi ammattihenkilörekisteriä
Kun opinnot ovat niin pitkällä, että opiskelija voi tehdä alan töitä, Valvira kirjaa hänet terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin. Rekisteriä kuluttavat työnantajat ja potilaat.
Rekisteriin merkitään kaikki laillistetut ja nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Tällä hetkellä siinä on noin 350 000 henkilön tiedot.
Syy kirjaamiskäytäntöön on eReseptijärjestelmässä ja sähköisessä ammattivarmennekortissa, joita varten tiedot tulee olla saatavilla sähköisenä. Yliopisto toimittaa tiedot suoraan Valviraan, joka merkitsee Terhikkiin opiskelijan nimen ja osoitteen, yksilöintitunnuksen sekä opintojen suorittamisvuodet.
Valvirasta painotetaan väärinkäsitysten selvittämiseksi, että rekisteriin ei kirjata esimerkiksi minkäänlaisia terveystietoja, vain yllämainitut perustiedot. Rekisteröinti ei vaadi opiskelijalta mitään toimenpiteitä.
Lääketieteen opiskelijat merkitään rekisteriin neljän opiskeluvuoden jälkeen, myös viiden vuoden opintojen täyttyminen ilmoitetaan Valviralle ja kirjataan.
- Kirjaamme opiskelijat rekisteriin sitä mukaa kun ehdimme, töiden aloittaminen ei ole siitä kiinni. Reseptejä kun voi kirjoittaa muutaman viikon paperisenakin, pääasia, että töiden aloitus ei viivästy rekisterinpidon takia. Opiskelijuuden voi jatkossakin todistaa opintorekisteriotteella, lääkintoneuvos Pirjo Pennanen Valvirasta kertoo.
Terhikki-rekisteriä käyttävät muun muassa työnantajat varmistaessaan, että työnhakijalla on oikeus tehdä alan töitä ja käyttää laillisettua tai nimikesuojattua ammattinimikettä.
Myös kansalaiset käyttävät rekisteriä ahkerasti hyväkseen. Valviraan tulee vuosittain satoja yhteydenottoa potilailta, jotka haluavat varmistaa, että lääkäri todella on ilmoittamansa alan erikoislääkäri tai että opiskelijalla on lupa tehdä alan töitä.
Jaana Ahlblad
