Ajan­kohtai­sta 48/2021 vsk 76 s. 2850 - 2853

Otkes voi avata lääkärin terveystiedot

Onnettomuus­tutkintakeskus lisää tutkintojaan sote-alalla. Valtuudet ovat laajat.

Pekka Nykänen
Kuvituskuva 1
Markku Ulander

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin iski marraskuussa 2017 laaja tietoliikennehäiriö. Onnettomuustutkintakeskus suositteli sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan sairaanhoitopiirejä niin, että ne määrittelevät tärkeimpien tietojärjestelmien ja komponenttien kriittisyyden potilas­turvallisuuden näkökulmasta. Kuvassa Helsingin Meilahden tornisairaala 7. marraskuuta 2017.

Lehtikuva, Markku Ulander

Kuvituskuva 2
JUSSI HELTTUNEN

Onnettomuustutkintakeskuksen Hannamari Helke (vas) ja Hanna Tiirinki istuvat yleensä tässä huoneessa keskustelemassa, aloitetaanko tutkinta jostain asiasta vai ei.

Suuronnettomuuksia ja vakavia tapahtumia tutkiva Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) laajentaa toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Keskus on perustanut sote-alaa varten uuden tutkintahaaran, johon on palkattu yksi työntekijä ja toinen on tulossa. Tutkintoja aiotaan käynnistää aiempaa enemmän, eli kynnys aloittamiseen laskee.

Otkes on selvittänyt sote-alan onnettomuuksia tähän asti harvalla kammalla.

”Rajaamme pyynnöt välttämättömiin, ja tiedot pysyvät vain ­turvallisuustutkinnan käytössä.”

Hanna Tiirinki

Tänä vuonna on valmistunut 12 tutkintaa, joista kaksi liittyi sote-alaan. Ensimmäinen oli senioritalon palo Jyväskylässä. Toinen selvitti viranomaisten toimintaa koronaepidemian ensimmäisessä vaiheessa.

Käynnissä ovat tutkinnat hissionnettomuudesta Kaunialan sairaalassa ja potilaskuolemista Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Aiemmin on tutkittu esimerkiksi Turun puukotuksia ja Husin tietojärjestelmähäiriötä vuonna 2017.

Otkes ei hae syyllisiä. Tavoite on estää vahinkotapahtumat jatkossa. Tutkintoja ei voi käyttää oikeudellisen vastuun kohdentamisessa.

Ei automaatio

Otkesin toimivaltuudet ovat laajat, ja niihin kuuluvat terveystiedot.

Yksittäiseen potilaaseen kohdistuneen vahingon tai vaaratilanteen kohdalla lääkärinkin terveystiedot voidaan selvittää. Leikkauksessa epäonnistunut kirurgi rinnastuu kapteeniin tai perämieheen ilmailussa.

Lääkärit ovat esiintyneet oikeusistuimissa tähän asti valaehtoisina todistajina.

Käräjäoikeudet ja Potilasvahinkolautakunta eivät ole lääkärien terveystietoja pyytäneet.

Otkes korostaa, että hoitoon osallistuneen henkilön terveystiedot selvitetään vain, jos on syytä epäillä niiden vaikuttaneen tapahtumaan.

– Automaatio tämä ei missään tapauksessa ole, vakuuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon onnettomuuksien johtava tutkija Hanna Tiirinki.

– Rajaamme pyynnöt välttämättömiin, ja tiedot pysyvät vain turvallisuustutkinnan käytössä.

Vain vakavia tapahtumia

Tiedon onnettomuuksista ja vaaratilanteista Otkes saa ilmoitusvelvollisilta, joita ovat pelastusviranomaisten lisäksi muun muassa aluehallintovirastot ja muut ilmoituksia onnettomuus- tai vaaratilanteista vastaanottavat tahot.

Ilmoituksen voi tehdä sairaanhoitopiirin, sairaalan tai terveysaseman edustaja.

– Tieto välittyy meille usein hätäkeskuksesta, mutta sairaalasta ei hätänumeroon soiteta, Tiirinki muistuttaa.

Tyypillisiä vahinkoja terveydenhuollossa ovat vakavat tai kuolemaan johtaneet lääkitysvirheet, väärät potilastiedot, etänä hoidetun potilaan kuolema tai tietojärjestelmien häiriö. Vähäinenkin tapahtuma voidaan tutkia, jos se on aiheuttanut vaaraa usealle potilaalle tai Otkes arvioi tutkinnan parantavan yleistä turvallisuutta.

Tieto hajallaan

Tieto sote-alan vakavista vaaratapahtumista on Suomessa hajallaan, eikä se tavoita viranomaisia reaaliaikaisesti.

Hoidon komplikaatioista johtuvat kuolemat paljastuvat usein oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa. Niitä havaitaan vuosittain yli sata.

Lääketieteellisten laitteiden käytöstä johtuneita vaarailmoituksia tehtiin vuonna 2019 viranomaisille 4 334. Kuolemantapauksia oli 22 ja muita vakavia tapahtumia 194.

Aluehallintovirastoon tehtiin kanteluja vuonna 2019 yhteensä 3 249. Sosiaalihuollon osuus oli niistä 40 prosenttia.

Potilasvakuutuskeskus sai ilmoituksia 9 556. Mediaanikorvaus oli noin 20 000 euroa. Oikeudenkäyntejä ilmoituksista tuli vireille 11.

Miksi ilmoittaisin?

Miksi ilmoittaisin vahingosta Otkesiin? Eikö ilmoitus Valviraan, aviin tai Fimeaan riitä?

– Ilmoituksen tekeminen viipymättä on tärkeää, jotta voimme aloittaa tutkinnan heti tapahtuman jälkeen. Jos odottaisimme tietoa Valvirasta, avista tai Fimeasta, olisimme auttamatta myöhässä, kertoo hallintopäällikkö Hannamari Helke.

Uskaltaako ilmoituksen tehdä – vaarannanko asemani?

– Emme etsi syyllisiä vaan autamme. Kun joku menee pieleen, siitä voi kertoa meille ilman pelkoa rikosoikeudellisesta vastuusta. Samalla lääkäri auttaa välttämään vastaavat tapahtumat muualla.

Kuinka luottamuksellinen tutkinta on?

– Kuulemme alustavissa puhutteluissa ja kuulemisissa osallisia, asiantuntijoita ja jokaista, jolta voidaan olettaa saatavan tietoja. Sisällöt jäävät tutkinnan käyttöön.

Tietoja ei luovuteta muille viranomaisille.

Viitisen tutkintaa vuodessa

Kuinka matalalla kynnyksellä toivotte ilmoituksia?

– Vaikka lisäämme sote-puolen resursseja, kovin montaa tutkintaa emme vuodessa voi tehdä. Tarkoitus on tehdä alalla noin viisi tutkintaa vuodessa, joten tapaukset ovat aina vakavia.

Onnettomuus-tutkintakeskus (Otkes)

› Toimii itsenäisesti oikeusministeriön alaisuudessa

› Rahoitus kokonaan valtion budjetista

› Tutkinnan ainoa tarkoitus on turvallisuuden parantaminen

Tutkintoja ei voi ­käyttää oikeudellisen ­vastuun ­kohdentamisessa.

› Tutkintaryhmiin nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka toimivat virkavastuulla

› Laajat tiedonsaantioikeudet muun muassa potilas- ja asiakastietoihin

› Turvallisuustutkintaselostukset ovat julkisia

› Tuloksena suosituksia, joilla estetään vastaavat tapahtumat

› Tutkintaa ei voi tilata mutta sitä voi ehdottaa

"Voi hämmentää lääkäreitä"

Valvira pitää Otkesin lisäresursseja sote-alalle tervetulleina – kunhan roolit sovitetaan yhteen.

– Olemme pitäneet Otkesin kanssa useita suunnittelukokouksia ja ne jatkuvat. Tarvitaan vielä kunnon analyysi siitä, mitä uutta Otkesin tutkinnat voivat tuottaa, ylijohtaja Markus Henriksson sanoo.

Valvira saa tiedon epäiltyihin hoitovirheisiin liittyvistä kuolemista usein poliisin määräämän oikeustieteellisen kuolinsyynselvityksen jälkeen. Otkes aloittaa kenttätyöt heti onnettomuuden jälkeen, ja tähtää hyvin vakavien, ei olisi koskaan saanut tapahtua -tapahtumien tutkintaan.

– Niiden ehkäisyyn voi olla hyvä saada uusi toimija, Henriksson arvioi.

 Päällekkäisyyksiä silti jää. Lääkäriä voi hämmentää antaa selvityksiä samasta tapahtumasta esimerkiksi Otkesille, Valviralle, aville, oikeusasiamiehelle, tuomioistuimille ja Fimealle. Otkes saattaa myös arvioida Valviran toimintaa, mikä on Henrikssonin mukaan hyvä asia.

Lue myös

Valvira ei Otkesin tavoin etsi syyllisiä vaan ensisijaisesti ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan ja kajoaa ammattioikeuksiin vasta kun välttämätöntä.

Lääkärit ovat yleensä hyvin tunnollisia ja pahoillaan ikävistä tapahtumista. Selvitysten antaminen voi joskus olla kuormittavaa.

– Lääkäreitä ja muita ammattihenkilöitä ei siksi saisi jättää näissä asioissa yksin. He tarvitsevat esimiestensä tukea, Henriksson huomauttaa.

Liipo: Roolit selkeät

Liikenne- ja potilasvahinkokeskus Liipo katsoo turvallisuutta terveydenhuollon näkökulmasta.

Vaikka rajatapauksia voi ilmetä, muodollisesti sekaantumisen vaaraa ei Liipon mukaan terveydenhuollossa pitäisi olla.

– Otkes edistää yleistä turvallisuutta ja ehkäisee vaaratilanteita. Potilasvakuutuskeskus sekä Liipo korvaavat terveydenhuollossa sattuneita henkilövahinkoja ja Valviran fokuksessa ovat ammattihenkilöt, sanoo potilasvahinko-osaston puheenjohtaja Jari Eskuri.

Potilasvakuutusjärjestelmässä vahinkoilmoitus tehdään ensin Potilasvakuutuskeskukselle. Sen korvauspäätöksestä voi tehdä ratkaisusuosituspyynnön Liipolle.

– Korvausasian selvittely käynnistyy potilaan ilmoituksella, joten en usko potilaille syntyvän epäselvyyksiä, kenelle epäillystä potilasvahingosta pitää ilmoittaa, Eskuri sanoo.

Näitä Otkes voi tutkia

Otkes tutkii vain kuolemaan johtaneita tai muutoin vakavia tapahtumia. Syitä voivat olla:

› Lääkitysvirhe, lääkitys- ja potilastietojen virheellisyys tai väärä tulkinta

› Itsemurha sote-yksikössä tai pian kotiutuksen jälkeen

› Tapaturma sote-yksikössä

› Hoitojaksolta kotiutetun odottamaton komplikaatio

› Poikkeama suosituksista, ohjeistaja käytänteistä

› Vahinko, joka todetaan toimenpiteessä tai sen jälkeen

› Ilmeinen hoidon tai diagnoosin viivästyminen tai väärä diagnoosi

› Kuolemaan johtanut synnytysvahinko

› Etälääketieteeseen liittyvä kuolema tai vakava haitta

› Paikallisesti hallitsematon useisiin kuolemiin johtanut tartuntatauti

› Laitteen käytöstä seurannut vakava vahinko

Kirjoittajat

Pekka Nykänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030