Oulussa Kaakkurin teknologiaterveysasemalla on testattu mm. Omahoito-portaalia, silmänpohjakameraa ja korvatulehdusmittaria. Nyt tuotetestausta laajennetaan muillekin terveysasemille.

Oulun kaupunki avasi tuotekehittäjille pääsyn terveydenhuollon arkeen vuonna 2008, kun Kaakkurin teknologiaterveysasema avattiin. Nyt tuotekehitystä laajennetaan muillekin terveysasemille.

– Testiympäristön ansiosta kaupungin ei tarvitse tehdä hankintoja ilman omakohtaista tietoa käytettävyydestä tai vaikuttavuudesta, sanoo Oulun kaupungin apulaisylilääkäri Eila Erkkilä.

Ensimmäinen testauskohde oli Omahoito-verkkopalvelu asiakkaiden ja ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon. Kahden vuoden pilotoinnin jälkeen se avattiin kaikille kaupunkilaisille. Erkkilä sanoo, että poikkeuksellisen suuri käyttäjämäärä osoittaa kehitystyön tuottaneen tulosta. Oulun Omahoitoa käyttää 50 000 henkilöä eli noin joka neljäs oululainen. Muiden vastaavien sivustojen käyttäjämäärä on Erkkilän mukaan paljon pienempi.

Monenlaista testattavaa

Tuotetestausta ei ole rajattu ennalta tietylle sektorille, vaan testattavina voivat olla esimerkiksi potilastietojärjestelmät, erilaiset mittarit ja potilaiden omahoitotuotteet. Kaakkurissa on Omahoito-portaalin jälkeen koeponnistettu silmänpohjakameraa, verensokerin seurantajärjestelmää, potilaan tunnistamista kämmenenjäljen skannauksella, terveyden edistämisen mittaussalkkua ja lasten korvatulehdusmittari.

– Tuotekehitykseen osallistuminen opettaa uutta jatkuvasti. Lääkärin työssähän urapolku on pitkä, mutta kohtalaisen kapea, Eila Erkkilä sanoo.

Oulun seudulla kehitetyn Otometri-korvatulehdusmittarin käyttöohjeita on kehitetty terveysaseman itsehoitohuoneen käyttäjäkokemusten perusteella. Seuraavaksi kaupunki ja Otometri Oy selvittävät Sitran rahoittamassa hankkeessa, miten korvan tutkiminen kotona ilman lääkärissäkäyntiä vaikuttaa palvelujen käyttöön. Projektin käynnistyessä mittareita jaetaan korvakierreperheisiin. Oletuksena on, että lääkärissäkäyntien määrä vähenee.

– Testaustoiminnassa mittarit ovat kaikkein tärkeimpiä. Täytyy selvittää muutoksen suunta ja määrä suhteessa käytettyihin resursseihin. Kaikella haetaan entistä parempaa vaikuttavuutta, Erkkilä painottaa.

OYS rakentaa testitiloja

Myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan testaushankkeisiin. Toiminnan vaatimat tilat pyritään saamaan valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtajan Pasi Parkkilan mukaan ensimmäiset käytännön testauksetkin voivat ajoittua jo tälle vuodelle tai vuoden 2015 alkuun.

– Kokeiltavien tuotteiden ja menetelmien tulee palvella erikoissairaanhoitoa, erityisesti lähitulevaisuuden tarpeita, Parkkila rajaa.

Testaustilat eivät ole osa varsinaisia hoito-osastoja, vaan erikoissairaanhoidon prosesseista irrallisia tiloja.

– Ammattilaiset osallistuvat kokeiluihin, aivan kuin kyse olisi todellisesta hoitotilanteesta, vaikka varmasti useimmiten näin ei ole, Parkkila arvioi.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnissä 20 vuoden mittainen ja puolen miljardin euron hintainen peruskorjaus- ja laajennushanke. Suunnitelmissa lähtökohtana ovat yhden hengen potilashuoneet. Parkkilan mukaan mallihuoneissa voidaan tutkia esimerkiksi, millä apuvälineillä potilaan osallistumista omaan hoitoprosessiinsa voidaan edistää.

– Testausympäristöllä on merkittävä rooli yhden hengen huoneiden optimaalisen toimivuuden varmistamisessa.

Teksti ja kuva: Juha-Pekka Honkanen