Onko tämä vanha työkalu upokaspihdit Yliopiston apteekista vai Kocher-suonenpuristin Eiran sairaalasta vai sittenkin tyynyliinanauhojen kihartaja Kirurgisen sairaalan vuodeosastolta? Helsingin yliopistomuseon osasto kyselee lääkäripäivillä vanhojen esineiden perään.

Onko tämä vanha työkalu upokaspihdit Yliopiston apteekista vai Kocher-suonenpuristin Eiran sairaalasta vai sittenkin tyynyliinanauhojen kihartaja Kirurgisen sairaalan vuodeosastolta? Helsingin yliopistomuseon osasto kyselee lääkäripäivillä vanhojen esineiden perään.

Tiistaina käynnistyneet Helsingin lääkäripäivät ovat lääketieteen alan näyteikkuna, jonne kokoonnutaan paitsi muistelemaan vanhoja, ennen kaikkea oppimaan uutta.

– Tämän vuoden teema potilasturvallisuus antoi meille museoväelle kiintoisan, mutta kovin laajan näyttelyaiheen, kertoi Helsingin yliopistomuseon suunnittelija Susanna Hakkarainen messuosastolla.

– Historialliset hoitokeinot voivat nykyajan näkökulmasta katsottuna olla uhkarohkeita, jopa vaarallisia. Omana aikanaan ne ovat kuitenkin usein olleet edistyksellisiä. Hangon keksi -rasiassa saatettiin desinfioida instrumentteja ja virvoitusjuomapulloa käyttää verensiirtoihin. Susanna Hakkarainen kertoikin, miten vanhat instrumentit ja esimerkiksi pakkohoidossa käytetyt rauhoituskeinot ovat herättäneet lääkärikävijöissä niin ihastuneita kuin puistattavia muistoja.

Puhtautta ja pakkopaitoja -näyttely siirtyy lääkäripäiviltä Meilahden kampuskirjastolle syyskuulle saakka.

Treffit lääkäripäiville

– Kyllä me käydään joka vuosi, ja tiedetään, milloin kokoonnutaan, hymyilevät gynekologikollegat Raija Karjalainen, Hanna Kallio ja Anja Kotilainen.

Heillä on kaikilla takana pitkä lääkärinura, sillä esimerkiksi Hanna Kallio valmistui lääkäriksi 1958 ja gynekologiksi 1968.

– Meidän aikanamme naisgynekologit olivat vielä aika harvinaisia, mutta kyllä meistä sitten tykättiinkin, kertovat lääkärit.

Lääkäriys oli puoli vuosisataa sitten perheelliselle naiselle lyhyiden äitiyslomien takia koettelevaa. Naistenklinikan päivystysvuoro kesti koko viikon, ja viikoksi oli mentävä, vaikka kotona odotti kolmikuinen vauva.

– Raskaudestaan huolimatta meidän työssä syntyy tuloksia, uusia ihmisiä ja perheitä, painottaa lääkärikolmikko. Lääkäritorilla kohtasivat tiistaina myös nuoremman sukupolven lääkärit, työkaverit Karoliina Wares ja Satu Kämäräinen. Wareksen sylissä jokelteli nelilapsisen perheen kuopus ja Kämäräinen piti silmällä esikoistaan.

– Meidän erikoistumisalamme anestesiologia on toki kuormittava erikoisala, mutta se on niin kivaa! lääkärit toteavat yksissätuumin. – Eikä päivystysvelvoite helpota, vaikka kuinka tulee ikää lisää, he hymyilevät.

Lääkäripäivät merkitsevät heille tuttujen tapaamista ja näyttelyyn tutustumista. Luento-ohjelmat ovat vuorossa tulevaisuudessa, kun ollaan taas kokopäivätöissä.

Ulla Järvi
Kuva: Jukka Mykkänen