1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ovatko lääkärin tunteet tabu?
Ajan­kohtai­sta

Ovatko lääkärin tunteet tabu?

Lääkärin rooli vaatii tunteiden säätelyä ja asiallisuutta raskaissakin tilanteissa. Tunteiden kontrolloinnissa on kuitenkin vaarana, että se "jää päälle", sanoo psykiatri Erika Jääskeläinen Lääkärilehden podcastissa.

Ovatko lääkärin tunteet tabu? Kuva 1 / 1

Lääkärin työ on tunteita täynnä, mutta tunteista puhuminen on vielä jossain määrin tabu, sanoo psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen Oulun yliopistosta. Jääskeläisen mukaan lääkärin työn herättämistä tunteista olisi tärkeä puhua nykyistä enemmän, koska puhuminen auttaa tunnistamaan ja käsittelemään vaikeitakin tunteita.

– Jos padotaan vaikeita tunteita liikaa, ne saattavat ilmetä mielenterveyden oireina tai fyysisinä sairauksina.

Lääkärit kokevat tyypillisesti potilastyössä seuraavia negatiivisia tunteita: epäonnistumisen pelkoa, ärsyyntyneisyyttä, riittämättömyyden tunnetta, syyllisyyttä, avuttomuutta, epävarmuutta, huolestuneisuutta ja surua.

Negatiivinen tunne voi herätä esimerkiksi, jos on haastava potilas, omat keinot alkavat loppua tai potilas käyttäytyy uhkaavasti. Myös potilaskontaktin ulkopuoliset asiat kuten täydet ajanvarausvarauslistat, keskeytykset ja toimimattomat tietojärjestelmät herättävät tunteita, useimmiten ärsyyntymistä.

Positiivisiakin tunteita lääkärin työhön liittyy. Niitä ovat esimerkiksi ilo, onnistumisen kokemus ja yhteenkuuluvuus.

Luotettavuus ei vaadi tunteiden peittämistä

Voiko lääkäri näyttää tunteensa potilaan edessä?

– Lääkärin rooliin jollain tasolla kuuluu hienotunteisuus, varmuus ja rauhallisuus, jotta potilas voi luottaa tähän. Luottamuksellisuus ei silti vaadi, että lääkäri pyyhkii pois tunteensa tai peittää kaiken, huomauttaa Jääskeläinen.

Omia tunteita siis saa ja jopa kannattaa näyttää, mutta niiden voimakkuutta tulee säädellä. On eri asia, jos lääkäri antaa surun näkyä kasvoillaan kuin että tämä parkuisi lattialla kuullessaan huonoja uutisia potilaalta.

Olisi hyvä tunnistaa, että tunteiden kontrollointi voi "jäädä päälle" ja lipsua vapaa-ajalle, sanoo Jääskeläinen.

– Vaara on olemassa, kun tehdään pitkää työpäivää ja joudutaan kestämään lääkärinä hyvät ja huonot uutiset ilman suuria tunnereaktioita.

Sen vuoksi on tärkeää, että lääkärillä on keinoja, joilla voi käsitellä tunteensa tilanteen jälkeen.

– Tunteet ovat ihan olennainen ja kiistämätön osa ihmistä. Niiden heräämiseen ja voimakkuuteen vaikuttavat lääkärin oma historia, sen hetkinen vointi, persoona ja stressi.

Puhumme lisää tunteista ja niiden käsittelykeinoista Erika Jääskeläisen kanssa podcastissa.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Matala vasta-ainetaso ennustaa maitoallergian paranemista

Vasta-ainetaso auttaa arvioimaan, kenelle kannattaa aloittaa siedätyshoito.

Ajassa
EMA selvittää kapesitabiinin käyttäjien seulonnan tarvetta

Entsyymipuutos voi olla lääkkeen käyttäjälle hengenvaarallinen.

Tieteessä
Suojaako rotavirusrokote tyypin 1 diabetekselta?

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus pieneni australialaislapsilla rokotteen antamisen jälkeen, selviää JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Ajassa
Thaimaasta palanneilla matkailijoilla useita chikungunya-tartuntoja alkuvuonna

Viisi suomalaista matkailijaa samasta turistiryhmästä sairastui kuumetautiin tammikuussa.

Ajassa
Mehiläinen teki päätöksen lääkärien ikärajoista

Mehiläisessä vastaanottoa pitävillä lääkäreillä ei ole absoluuttista yläikärajaa.

Kommentti
Tietoisten valintojen äärellä

Pakkaan laukkuni ja suuntaan uuteen, outoon maahan, kirjoittaa Heidi Wikström.