1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ovatko lääkärin tunteet tabu?
Ajan­kohtai­sta

Ovatko lääkärin tunteet tabu?

Lääkärin rooli vaatii tunteiden säätelyä ja asiallisuutta raskaissakin tilanteissa. Tunteiden kontrolloinnissa on kuitenkin vaarana, että se "jää päälle", sanoo psykiatri Erika Jääskeläinen Lääkärilehden podcastissa.

Ovatko lääkärin tunteet tabu? Kuva 1 / 1

Lääkärin työ on tunteita täynnä, mutta tunteista puhuminen on vielä jossain määrin tabu, sanoo psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen Oulun yliopistosta. Jääskeläisen mukaan lääkärin työn herättämistä tunteista olisi tärkeä puhua nykyistä enemmän, koska puhuminen auttaa tunnistamaan ja käsittelemään vaikeitakin tunteita.

– Jos padotaan vaikeita tunteita liikaa, ne saattavat ilmetä mielenterveyden oireina tai fyysisinä sairauksina.

Lääkärit kokevat tyypillisesti potilastyössä seuraavia negatiivisia tunteita: epäonnistumisen pelkoa, ärsyyntyneisyyttä, riittämättömyyden tunnetta, syyllisyyttä, avuttomuutta, epävarmuutta, huolestuneisuutta ja surua.

Negatiivinen tunne voi herätä esimerkiksi, jos on haastava potilas, omat keinot alkavat loppua tai potilas käyttäytyy uhkaavasti. Myös potilaskontaktin ulkopuoliset asiat kuten täydet ajanvarausvarauslistat, keskeytykset ja toimimattomat tietojärjestelmät herättävät tunteita, useimmiten ärsyyntymistä.

Positiivisiakin tunteita lääkärin työhön liittyy. Niitä ovat esimerkiksi ilo, onnistumisen kokemus ja yhteenkuuluvuus.

Luotettavuus ei vaadi tunteiden peittämistä

Voiko lääkäri näyttää tunteensa potilaan edessä?

– Lääkärin rooliin jollain tasolla kuuluu hienotunteisuus, varmuus ja rauhallisuus, jotta potilas voi luottaa tähän. Luottamuksellisuus ei silti vaadi, että lääkäri pyyhkii pois tunteensa tai peittää kaiken, huomauttaa Jääskeläinen.

Omia tunteita siis saa ja jopa kannattaa näyttää, mutta niiden voimakkuutta tulee säädellä. On eri asia, jos lääkäri antaa surun näkyä kasvoillaan kuin että tämä parkuisi lattialla kuullessaan huonoja uutisia potilaalta.

Lue myös

Olisi hyvä tunnistaa, että tunteiden kontrollointi voi "jäädä päälle" ja lipsua vapaa-ajalle, sanoo Jääskeläinen.

– Vaara on olemassa, kun tehdään pitkää työpäivää ja joudutaan kestämään lääkärinä hyvät ja huonot uutiset ilman suuria tunnereaktioita.

Sen vuoksi on tärkeää, että lääkärillä on keinoja, joilla voi käsitellä tunteensa tilanteen jälkeen.

– Tunteet ovat ihan olennainen ja kiistämätön osa ihmistä. Niiden heräämiseen ja voimakkuuteen vaikuttavat lääkärin oma historia, sen hetkinen vointi, persoona ja stressi.

Puhumme lisää tunteista ja niiden käsittelykeinoista Erika Jääskeläisen kanssa podcastissa.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.

Työssä
Urheilijapojan hankala yskä – tapauksen ratkaisu

Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Ajassa
Ilmastonmuutos puhuttaa Euroopan lääkäreitä Helsingissä

Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.