Suomalainen lääkärikunta kansainvälistyy. Palestiinalaissyntyisen Nader El-Rabah kertoo, että helpolla ei Suomessa lääkäriksi pääse: El-Rabahilta Tampereen tenttien suorittaminen vei kaikkiaan neljä vuotta.

Suomalainen lääkärikunta kansainvälistyy. Palestiinalaissyntyisen Nader El-Rabah kertoo, että helpolla ei Suomessa lääkäriksi pääse: El-Rabahilta Tampereen tenttien suorittaminen vei kaikkiaan neljä vuotta.

– Näen suomalaisessa terveydenhuollossa valtavasti hyviä puolia, toteaa LL Nader El-Rabah.

El-Rabahilla, 36, jos kenellä on vertailupohjaa arvioida suomalaista järjestelmää. Hänen tiensä nykyiseen työhön Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on kulkenut monen mantereen kautta.

Anestesiologiaan parhaillaan erikoistuva El-Rabah on kotoisin Palestiinasta ja lääketieteen opintonsa hän on suorittanut Venäjällä. Ennen Suomeen tuloaan hän on ehtinyt työskennellä lisäksi Libanonissa ja Malawissa.

Ei ennakkoluuloja

Nykyään Nader El-Rabah jutustelee sujuvasti suomeksi. Hänen aloittaessaan työt maassamme 2003 Rovaniemellä asiat olivat kuitenkin toisin. El-Rabahin mukaan rovaniemeläinen työyhteisö osasi suhtautua tulijan kielitaitoon oikealla tavalla.

− Varsinkin hoitajat meinasivat alkuun kommunikoida kanssani englanniksi. Eräs lastenlääkäri kuitenkin totesi, että jos toivotte Naderin jäävän, puhutte hänelle suomea. Juuri sillä tavoin meihin muualta tuleviin pitääkin mielestäni asennoitua.

Nader El-Rabah ei ole koskaan kokenut kollegoiden kyseenalaistavan tietojaan ja taitojaan. Myöskään potilaiden ennakkoluuloihin hän ei ole törmännyt − paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta.

− Kaksi kertaa potilas on kysynyt, olenko nukuttanut tai puuduttanut koskaan aiemmin. Molemmissa tapauksissa hoitaja on ennättänyt vastaamaan ennen minua.

Tulevaisuus Tampereella

Nader El-Rabah näkee paljon positiivista siinä, että suomalainen lääkärikunta kansainvälistyy.

− Muutenkin ollaan menossa siihen, että olemme kaikki yhden suuren maailman kansalaisia. Ei suomalainen terveydenhuoltokaan voi olla mikään suljettu yhteisö.

El-Rabah näkee tulevaisuutensa olevan ehdottomasti Suomessa − ja hyvin luultavasti Tampereella. Kun perheen neljästä lapsesta vanhin aloittaa pian koulun, muuttaminen on entistä epätodennäköisempää.

Uusia näkökulmia

Yleislääketieteen professori Kari Mattilan mielestä maahanmuuttajat voivat tuoda tervetulleita uusia näkökulmia suomalaiseen terveydenhuoltoon.

− Heillä on kokemusta omasta kulttuuristaan ja usein myös lääkärin työstä vaihtelevissa olosuhteissa. Tulijoilla on ulkopuolisen mahdollisuudet kyseenalaistaa toimintojamme ja auttaa meitä siten näkemään muutostarpeita. Kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus.

Mattila muistuttaa, että jokainen tulija on oman koulutuksensa ja henkilöhistoriansa tuote. Joskus täkäläisestä poikkeava lääkäri-identiteetti tuottaa ongelmia sopeutua työhön maassamme.

− Joillekin koskeminen potilaaseen ja siten huolellinen manuaalinen tutkiminen on hankalaa. Mutta sama ongelma on valitettavan tuttu myös suomalaisten lääkäreiden keskuudessa.

Näin autat tulijaa:

- Puhu muualta tulleen kollegan kanssa suomea tai ruotsia.
- Auta kollegaa välttämään tarpeettomat kulttuurien yhteentörmäykset.
- Anna tilaa muualta tulleen ideoille ja näkemyksille. Hän voi nähdä toimintojemme muutostarpeet meitä selkeämmin.
- Muista, että suomalainen kommunikointityyli voi tuntua muista hyvinkin sulkeutuneelta ja jopa torjuvalta, vaikka et sitä tarkoittaisikaan.

Teksti: Meri Vehmanen
Kuva: Laura Vesa

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina ilmestyvästä Lääkärilehdestä.