Perusterveydenhuollon lääkärit ottivat potilaat selvästi enemmän mukaan kirurgista hoitoa koskevaan päätöksentekoon kuin verenpainelääkitystä koskeviin päätöksiin, arvioivat potilaat amerikkalaistutkimuksessa.

Lääketieteellinen päätöksenteko on yhä huomattavan holhoavaa, päätellään perusterveydenhuoltoa koskevassa amerikkaistutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin potilaat arvioivat lääkärin keskustelleen heidän kanssaan hoidon eduista ja haitoista, vaihtoehdoista ja potilaan omasta näkemysestä. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehden verkkoversiossa.

Potilaat arvioivat keskusteluja, jotka liittyivät kymmeneen yleiseen hoitopäätökseen, esimerkiksi korkean verenpaineen, kohonneen kolesterolipitoisuuden ja masennuksen lääkehoitoon, rinta- tai eturauhassyövän seulontaan, polven tai lantion tekoniveliin sekä kaihileikkauksiin.

Tutkimukseen osallistui verkkopaneelin kautta noin 2 700 vähintään 40-vuotiasta potilasta vuonna 2011.

Potilaat raportoivat paljon enemmän keskustelua hoitojen tai testien eduista kuin haitoista. Hoidon edut ja haitat tulivat tasapainoisemmin esille keskusteltaessa kirurgisista toimenpiteistä kuin keskusteltaessa lääkityksestä sydänriskien vähentämiseksi tai syöpäseulonnasta.

Useimmissa hoitopäätösryhmissä 60–78 % potilaista koki päässeensä osallistumaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Huomattavasti harvemmat (37,3–42,7 %) sen sijaan katsoivat päässeensä osallistumaan verenpainetta, kohonnutta kolesterolipitoisuutta ja mammografiaa koskevaan päätöksentekoon.

Potilaiden mukaan päätöksenteko oli potilaskeskeisintä tekonivelhoidossa. Vähiten potilaskeskeisinä he kokivat keskustelut rinta- ja eturauhassyöpäseulonnasta.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia