Päihdekuntoutuja jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle
Päihdelääketieteen yhdistys ry juhli viime viikolla 25-vuotista taivaltaan. Yhdistyksen jäsenet lienevät yksi kaikkein aktiivisimmin potilaidensa oikeuksien puolesta kantaa ottava lääkäriryhmä.Päihdelääketieteen yhdistyksen tavoitteena on ollut kehittää päihdeongelman ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta, lisätä jäsentensä ammatillista taitoa, tukea heidän työtään ja edistää alan tieteellistä kehitystä. Myös yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin vaikuttaminen on yhdistyksen keskeinen tehtävä.
Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (4/2004) Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen haastaa Suomen poliittisen eliitin ja STM:n vakuutusosaston virkamiehet perehtymään päihdekuntoutujien tilanteeseen. Holopainen pitää kuntoutusrahan epäämistä työttömältä päihde- tai mielenterveysongelmaiselta syrjintänä, josta uhkaa tulla kansainvälinen ihmisoikeuskysymys. Asian käsittely ei tulle siten jäämään vain maamme rajojen sisäpuolelle.
Holopainen kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Kelaan, jossa ”avohoidossa olevalle” ei lääke- tai päihderiippuvuuden takia makseta sairauspäivärahaa. Holopaisen mukaan laista ei kuitenkaan löydy perusteita, miksi sairas ja työkyvytön päihdeongelmainen ei saisi avohoidossa ollessaan sairauspäivärahaa. Ongelmalliseksi on uusien Kelan tulkintojen mukaan osoittautunut myös kuntoutusrahan maksu. Kuntouksessa olevalle maksetaan kyllä kuntoutusrahaa kuukauden ajalta, mutta ongelmaksi on noussut se, että päihderiippuvaisten kuntoutus kestää yleensä pidempään.
– Päihderiippuvuussairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden pituuden rajoittuminen enintään kuukauteen on käytännössä vastoin lääketieteellisiä tosiasioita, toteaa Holopainen.
Ulla Järvi
