Sukupuolitautien leviämiseen liittyvien riskitekijöiden seuranta on tarpeen Suomessakin maailman muuttuessa. Erityisesti päihteiden käyttöön ja siihen liittyvään seksuaaliseen riskikäyttäytymisen tulisi kiinnittää huomiota.

Sukupuolitautien leviämiseen liittyvien riskitekijöiden seuranta on tarpeen Suomessakin maailman muuttuessa. Erityisesti päihteiden käyttöön ja siihen liittyvään seksuaaliseen riskikäyttäytymisen tulisi kiinnittää huomiota, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL, MPH Minna Nikula keräsi perustietoa seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä, itse raportoiduista sukupuolitaudeista ja näihin vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä sekä nuorten miesten päihteiden käytön ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen yhteydestä Suomessa ja Virossa. Tutkimusaineisto perustui kolmeen väestökyselyyn, jotka tehtiin vuosina 1998–2005.

Perinteisesti miehet ovat kyselytutkimuksissa raportoineet enemmän seksipartnereita ja kondominkäyttöä kuin naiset. Tämän tutkimuksen mukaan sukupuoleen liittyviä eroja seksuaalikäyttäytymisessä oli havaittavissa Suomessa nuorimmassa ikäluokassa (18−19-vuotiaat), mutta erot olivat tasoittuneet 20−24-vuotiailla ja lähes hävinneet 25−29-vuotiaiden ikäluokassa.

Siviilisääty tärkein sosiodemografinen tekijä

Siviilisääty oli tärkein sosiodemografinen seksuaalikäyttäytymistä määrittävä tekijä sekä miehillä että naisilla. Kuten aikaisemminkin, myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että naimattomilla oli ilmoituksensa mukaan useampia seksipartnereita ja he käyttivät useammin kondomia kuin naimisissa tai avoliitossa olevat. Tämä trendi oli selkeämpi naisilla kuin miehillä. Niiden miesten ja naisten keskuudessa, joilla oli ollut satunnaisia seksikumppaneita, siviilisäätyyn liittyviä eroja ei kuitenkaan ollut.

Suomessa nuorten miesten seksuaalisen riskikäyttäytymisen taso ei merkittävästi muuttunut vuosien 1998−2005 aikana, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi nuorten klamydiainfektioiden määrä selvästi lisääntyi. Noin kolmasosalla nuorista miehistä oli ollut yli viisi seksipartneria elämänsä aikana, viidesosalla vähintään kolme seksipartneria viimeisen vuoden aikana ja noin puolet miehistä ei ollut käyttänyt kondomia viimeisessä yhdynnässä. Noin joka kymmenes miehistä ilmoitti, että heillä oli ollut vähintään kolme seksikumppania viimeisen vuoden aikana ja viimeisin yhdyntä oli ollut suojaamaton.

Suomessa ja Virossa tarkasteltiin myös sukupuolikäyttäytymisen ja päihteidenkäytön yhteyttä toisiinsa. Molemmissa maissa seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit olivat yhteydessä alkoholin ja huumeiden käyttöön. Tämä yhteys oli havaittavissa selkeämmin päihteiden suhteessa seksipartnerien määrään kuin suojaamattomaan yhdyntään. Suomessa alkoholin käyttö ennusti vahvemmin seksuaalista riskikäyttäytymistä ja sukupuolitauteja kuin huumeiden käyttö, Virossa huumeet olivat vahvempi ennuste riskikäyttäytymiselle.

Vaikka sukupuolitautien esiintyvyys Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna ollut vähäinen, yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi työvoiman kasvava liikkuvuus, sukupuolten väliset suhteet ja globalisaation arvoja ja uskomuksia muovaavat vaikutukset, tuonevat sukupuolitautien epidemiologiaan uusia haasteita.

LL, MPH Minna Nikulan väitöskirja tarkastetaan 7.1.2010 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Photoroller / Pixmac