Sen piti olla tavallinen päivystys. Sitten toteutui lääkärin pahin pelko: oma virhe, jonka takia potilas kuoli. Takana oli yli 20 vuoden kokemus. Ei ollut kiire, eikä väsymys vaivannut, mutta silti tuli pimeä hetki. Kuka tukee lääkäriä?

– Myöhemmin olen löytänyt riskitekijöitä, jotka olisi pitänyt tajuta ajoissa. En ymmärrä, miksi en ottanut kaikkea huomioon, lääkäri kertoo. Tapahtuneesta on jo aikaa, mutta itsesyytökset jatkuvat. Lääkäri ei esiinny tässä nimellään.

Tapahtuneen jälkeen lääkäri tarjoutui useasti keskustelemaan, mutta omainen syytti lääkäriä tietojen pimittämisestä ja valehtelusta. Tapahtumia puitiin esimiehen, virheen tehneen lääkärin ja omaisten tapaamisissa. Lopulta omaiset kantelivat Valviraan.

– Aluksi olin kuin sokissa. Menin kotiin nukkumaan ja ajattelin, että en halua herätä. Tuli mieleen kaikenlaisia omituisia ajatuksia, kuten että nyt lapseni otetaan minulta pois rangaistukseksi.

– Loma alkoi heti tapauksen jälkeen, ja lähdimme matkoille. Mietin tapahtumia joka yö. Pohdin, että pystynkö tekemään entistä työtäni. Kun loma loppui, palasin kuitenkin töihin ja varasin ajan työterveyspsykologille.

Käynti psykologin luona tuntui turhalta. Lähin työyhteisö kyllä tuki, ja esimieskin oli ymmärtäväinen, mutta lääkäri koki silti olevansa yksin.

– Kävin kysymässä vanhemman kollegan kantaa tapahtumiin. Hän sanoi, että kyllä tässä on tapahtunut virhe. Tuntui tavallaan hyvältä, että joku puhui suoraan.

Nyt kantelu on ollut Valvirassa melkein vuoden. Päätöksen odottelu tuntuu rankalta. Sydän alkaa hakata aina, kun posti tulee.

– Koen eläväni välitilassa, koska asiaa ei ole vielä ratkaistu. Tuntuu kohtuuttomalta, että asioiden käsittely kestää näin kauan. Mikä on lääkärin oikeusturva? Kuinka voin tehdä päivittäistä työtäni, kun ammattitaitoni on arvioitavana Valvirassa?

– En ole antanut tapahtumia kokonaan anteeksi itselleni.

Arki silti jatkuu, ja lääkäri tekee entisiä töitään. Hän yrittää olla työssään aiempaa huolellisempi.

– Mielestäni virheen tehneestä lääkäristä ei tule parempaa lääkäriä. Päinvastoin, epävarmuus on lisääntynyt ja jännitän päivystyksiä eri lailla kuin ennen. Toivon kuitenkin, että olen muuttunut tapahtumien jälkeen kollegana. Yritän olla työtovereilleni entistä auttavaisempi.

Työterveyshuollossa on kehitettävää

– Kaikki lääkärit tekevät virheitä, ja joskus niiden vuoksi potilas kuolee. Kuitenkin jokainen lääkäri on tehnyt myös lukuisia oikeita päätöksiä ja pelastanut siksi paljon ihmishenkiä, muistuttaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Lääkäriliitossa on mietitty kauan lääkärien oman työterveyshuollon järjestämistä. Lääkärin saattaa olla vaikea mennä puhumaan omista ongelmistaan toiselle lääkärille, koska kollega voi olla tuttu. Pälve sanoo, että anonymiteetti on osa luottamuksellista potilas-lääkärisuhdetta.

– Lääkäriliiton mielestä pitäisi saada aikaan sellainen lääkärien työterveyshuoltojärjestelmä, jossa lääkäri voi hakeutua hoitoon myös toiselle paikkakunnalle.

Pälveen mukaan virheet pitäisi käsitellä työyhteisössä ja ottaa niistä opiksi. Lähityöympäristön tuki on erittäin tärkeää virheen tehneelle lääkärille. Virheistä tulisi puhua työyhteisössä syyllistämättä ketään.

Arki raiteilleen työnohjauksella

Kun tapahtumia käy läpi ulkopuolisen kanssa, asiat pysyvät muulloin paremmin poissa mielestä. Työnohjaus tai mentorointi voi olla suuri apu myös virheen tehneelle lääkärille akuutin kriisin jälkeen.

– Työnohjausta voitaisiin antaa puoli vuotta kahden viikon välein, ehdottaa työterveyslääkäri, työnohjaaja Kristiina Toivola.

Hänen mielestään pitäisi harkita lääkärien kriisitukiringin perustamista. Kriisitukihenkilöön voisi ottaa yhteyttä heti, kun ikävät tapahtumat sattuvat.

Akuutti kriisi on yleensä ohi kahden viikon jälkeen.

– Tämän jälkeen työhön palaaminen on parasta hoitoa. Lääkärin pitäisi saada tukea koko Valviran prosessin ajan. Esimiehen tuki on erityisen tärkeää.

Luottamuslääkäri keventää kuormaa

Luottamuslääkäreitä on koulutettu virheen tehneen, oikeustoimien kohteena olevan lääkärin kohtaamiseen. Lääkäri saattaa jäädä ajatuksissaan kiertämään samaa kehää, ja tällöin luottamuslääkäri voi avata uusia näkökulmia.

– Kriisitilanteessa luottamuslääkärille voi aina soittaa ja sopia tapaamisen, muistuttaa luottamuslääkärityöryhmän puheenjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsti Pakkala.

Lääkäriliitto maksaa kolme ensimmäistä vastaanottokäyntiä. Luottamuslääkäreinä toimii mm. psykiatreja, neurologeja, työterveys- ja yleislääkäreitä sekä ortopedejä.

– Virheen tehneen lääkärin kannattaa ottaa yhteyttä luottamuslääkäripsykiatriin. Hän ohjaa lääkärin jatkohoitoon tarpeen mukaan muualle, esimerkiksi työterveyshuoltoon tai toisen psykiatrin luo hoitoon tai terapiaan, Pakkala kertoo.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pietari Posti

Lue koko juttu perjantaina 1.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.